Gingafriku

Minulla oli pari vuotta sitten pystyssä Ginga-aiheinen roolipeli, johon pystyi ottamaan mukaan myös omia koira- tai susihahmojaan. Roolipelin nimi oli Gingafriku ja nimitys tarkoitti suomennettuna Gingafriikkiä tai -hullua.

Ihka ensimmäinen banneri.

Ryhdyin joskus vuonna 2009 tekemään Suntuubille eräänlaisia fanisivuja yhden kaverini kanssa. Noin helmikuussa 2010 aloin tosissani miettimään ideaa Ginga-aiheisesta roolipelistä, kunnes sain sen lopulta toteutettua foorumiroolipelin muodossa. Valitettavasti kaverini into koko sivuja kohtaan ehti katoamaan, jolloin jäin hoitelemaan sivustoa ja koko roolipeliä yksin. Kun loin foorumiroolipelin minulla oli muutama ystävä tai tuttava entuudestaan, jotka lähtivät tukemaan ideaani. Vähitellen mukaan tulivat esimerkiksi Heru ja Mutu sekä monia muita, joiden kanssa yhteydenpito on edelleen säilynyt jossain määrin. Roolipelaajia oli lukumäärältään päälle kymmenisen, mutta aktiivisimmat pelaajat pyörivät siinä seitsemässä kahdeksassa. Määrä ei kuitenkaa ikinä tuntunut vähäiseltä pelien laatuun ja antiin vedoten.

Halusin foorumiroolipelin, jossa pystyin ottamaan mukaan omia hahmoja sekä käymään Gingan tapahtumia. Tosin kaikki ei mennyt läheskään animen ja mangan mukaisesti, jolloin roolipelatessa oli varaa omalle luovuudelle ja mielikuvitukselle. Ainakin mitä muistelen niin esimerkiksi susi- tai Weedin japaninmakakisaagaa ei käyty Gingafrikussa mitenkään kummoisesti. Tuskin ollenkaan. Eli varmaan Suuri taistelu sekä sitä edeltävät ajat ja Hougen vihollisena olivat roolipelin kohokohtia. Viimeisimmät tapahtumat sijoittuivat osaksi Mutun hahmojen Shichun ja Ginan roolipelaaman Kurosun varaan, jotka onnistuivat valtaamaan Ohun monsterisusimaisella meiningillä. Lopussa käytiin Ohun sotureiden ja näiden vihollisten välistä taistelua, jota vauhditettiin sillä että Mutun hahmo Kamisama saattoi ja herättikin vanhoja vihollisia eloon.

Vallassaolijat onnistuttiin syrjäyttämään. Sen jälkeen otettiin puheeksi palaaminen takaisin GNG:n aikoihin, jotta tapahtumia ja muita pystyi käymään paremmin. Ne olivat lisäksi osittain unohduksissa sillä foorumin piti vaihtaa serveriä edellisen version ollessa kovin takkuileva lagaamisen kannalta. Tämä onnistui eräänlaisena aikamatkana tms. Mutun avulla paitsi, että useiden kuukausien jälkeen ihmisillä alkoi olla kiireellisyyksiä ja pelin idean mukana ei enää pysytty. Oma aikani hupeni myös lukion myötä, jonka yhteydessä päätin lopettaa Gingafrikun sillä vaikeudet ja ongelmat ulottuivat niin syvälle. En kyennyt niitä ratkaisemaan ja Gingafriku oli tullut tiensä päähän, jolloin oli kannattavampaa lopettaa mistä ilmoitin pelaajillekin.

Gingafrikussa oli selkeät pelialueet ja foorumilta oli helppo löytää säännöt ja tietää esimerkiksi mistä hahmoja varattiin ja miten. Sen lisäksi onnistuin antamaan aloitteleville ohjeita siitä kuten mitä on roolipelaus ja pitämään pelaajat ajantasalla aiemmin tapahtuneista ja käynnissä olevista tapahtumista, jotta mukaan pääseminen olisi mahdollisimman helppoa. Aina oli myös varaa kysyä ja pyytää apua. Koodaamista ja teknistä puolta en niinkään hallinnut, jolloin sitä hoiti Heru ja Mutu moderoimista ja muuta ylläpitämistä kanssani. Yksi vahva Gingafrikun tekijä oli myös puhuminen sillä jokaisella oli mahdollisuus ehdotella eri tapahtumia ja viedä niitä muuten eteenpäin. Äänestykset toimivat vahviten ja en edes muista olisiko koskaan ollut sellaista ongelmaa, ettei joku asia olisi kiinnostanut yhtään. Pelaajat lähtivät aina suurella innostuksella mukaan ja mikäs olikaan sen parempaa.

Ensimmäiset aluejaot.

Olin luodessani Gingafrikun siinä 14-vuotiaan ikäinen. Ehkä tuon ikähaarukan takia ylläpitäminen ei ollut niin helppoa sillä sain olla varsin suurissa saappaissa. Esimerkiksi saatoin olla liian suopea ja hyväksyä asioita liian helposti omaa sinisilmäisyyttäni. Mutta koen kuitenkin niin, että rajat eivät venyneet tuolloin kuitenkaan täysin pohjattomiksi. Samalla kun moni roolipelaaja oli ystävä tai tuttava saattoi olla vaikeaa sanoa ei tai muuten antaa varoituksia tietyillä ehdoilla. Välillä oli myös ikävää joutua ylläpitäjän roolissa välikäteen, jos pelaajilla oli ongelmia keskenään ja piti näin ollen yrittää löytää tietynlainen puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus. Ennen kun sain esimerkiksi Mutua ja Herua avukseni minun oli hyvin vaikea jakaa töitäni sillä olin erityisen huolissani, miten se tulisi onnistumaan. Mutta ennemmin tai myöhemmin se oli välttämätöntä, jotten palaisi loppuun. Minulle ja siinä missä pelaajille saattoi olla helppoa kaikenlaiset vihjailut ja kettuilut toisen ärsyttävyydestä. Mutta onneksi asioista opittiin puhumaan ja moisilta vältyttiin. Ylläpitäjänä minulle ei kuitenkaan ikinä ollut mahdotonta anteeksipyytämiseen ja halusin muutenkin pelaajien sopivan erimielisyytensä. Kovin vähäisiä nämä tapaukset silti olivat ja parempi niin.

Omissä kätösissäni ja pelattavinani olivat mm. sellaiset hahmot kuin Ben, Smith, Hayato, Masamune, Victor, Hyena ja lukuiset omat hahmoni Kiatsun lisäksi. Otin myös helposti sivuhahmojen rooleja sillä minusta ei ollut roolipelaamaan isoilla Ginin tai Rikin kaltaisilla hahmoilla, joita yritin suinkin välttää.

Kiatsu oli kyllä melkoinen naaras ja tein ilmeisesti roolipelatessani siitä vielä hullumman. Ainaisena John-fanityttönä ryhdyin parittamaan naarastani kyseisen saksanpaimenkoiran kanssa mikä olikin suurta draamaa, tragediaa ja rakkautta aina eri aikavälein. John sai myös Alice-nimisen tyttären hahmoni kanssa ja vähitellen kunnollinen perheidylli alkoi muodostua.

Kiatsun veli Raze sen sijaan oli kaverini Ginan samanhahmoisen kuin tekijä itse, naaraan puoliso. Muistan kuinka heitin ihan vitsillä, että Kiatsun sisko olisi kiinnostunut Kurotorasta mutta näköjään se jäi liian hyvin voimaan..

Roolipelaamisessa oli ennen kaikkea hienointa se miten tarinaa pystyi viemään eteenpäin ja miten siihen alkoi sisäistymään niin todellisesti. Silti mukana oli aina tietty yllätyksellisyys ja tuntematon kun ei voinut tietää mitä oli luvassa. Samalla hahmot alkoivat käymään entistä läheisimmiltä ja niistä tuli muodostettua syvällisempiä käsityksiä.

Olen äärimmäisen ylpeä Gingafrikusta vielä tänäkin päivänä ja ilman näitä roolipelaajaystäviä en olisi saanut siitä sellaista minkälainen Gingafriku oli huippuaikoinaan. Pelipaikka jossa taivas oli vain rajana ja jossa sen mielikuvituksen ja innon pääsi oikealla tavalla toteuttamaan. Samalla itse ja pari muutakin teki ensiaskeleitaan roolipelaamisessa sillä se oli yksiä lähtökohtia. Saatan vielä nykyäänkin haaveilla Ginga-roolipelistä idean kannalta, mutta tiedä sitten. Ehkä moinen jää vain ajatushaaveeksi sillä tiedän hyvin roolipelin ja siihen liittyvät perustamisen ongelmat. Mutta vaikka olen joutunut omaa ajanpuutettani kieltäytymään esimerkiksi moderoimisesta niin jokin minussa sanoo, että vau kun tälle Kaksoissolan porukalle ja muulle saisi vielä oman roolipelin.