Olen lukenut taas vähän eteenpäin Ginga Densetsu Noah -sarjaa osin 6-9. Eli tässä postauksessa vähän mietteitä noita osista.
6. osa alkoi lupaavasti kun Rocket pääsi aika suureenkin rooliin. Eli hänet nähtiin hyökkäämässä yksin Benion kimppuun. Samalla Rocket teki vähän pilkkaa Benion alaisista, kun ne eivät saaneet kiinni tätä nopeajalkaista borzoita.
En tiedä, olenko vähän pettynyt Benion osalta vai en. Omalla tavallaan minusta oli viihdyttävää, miten Rocket oli nopeutensa ansiosta vahvoilla "taistelussa" ja Benio ei päässyt edes hyökkäämään. Vähän jäin miettimään sitä, olisiko Benion nimenomaan pitänyt päästä iskemään, jotta siitä olisi saanut kuvan varteenotettavana ja vahvana vihollisena. Tämä nyt oli vähän tällaista Kamakiri-tasoa, ei ollenkaan vakuuttavaa.
Vihollisen iso koko ei riitä. Jos Masamune oli mm. Hougenia voimakkaampi, pitäisi näiltä veljeksiltäkin odottaa vähän enemmän.
Osassa paljastuu, että Shuo riisti Hyenalta näkökyvyn. Täytyy sanoa, etten pitänyt tästä sitten yhtään. Benin kohdalla näkökyvyn menetys oli mielestäni ymmärrettävää. Olisin siis antanut Hyenan pitää näkönsä tai menettää sen vain toisesta silmästä. Näinkin kiinnostavan hahmon kohdalla tällainen seikka rajoittaa ikävästi osallistumasta esim. taisteluihin/olemasta muiden mukana.
Shuo vaikuttaa oudon lempeältä, kun hän puhuu mm. Andylle alueiden kuuluvan Shuolle siinä missä Andyllekin. Eli tässä selkeästi näki sen, ettei Hougenmainen johtaminen enää toimi kuten ei toiminut Masamunenkaan tapauksessa. Vihollistenkin on syytä tulla alaisiaan vastaan, jos meinaavat siellä huipulla pysyä. Näköjään Shuo pyytää myös myöhemmin anteeksi alaisiltaan sitä, miten sanoi heitä hyödyttömiksi. Sitli Shuo tekee selvästi olevansa johtaja ja liika kaveeraaminen ei ole hyvä asia.
Orion kohteli Shuoa sitten oikein kovalla kädellä eli heitti tämän joltain kalliolta alas virtaukseen. Kiva, ettei nähty perinteistä ZTB-iskua ja kohtaus ei tehnyt Orionista liian ylivoimaista. Toki näihin vihollisiin alkaa kyllästyä, jos ne eivät onnistu antamaan takaisin.
Repesin aivan kuollakseni, kun Kyoshiro nähtiin heittämässä paskaa Benion naamalle. Voi hyvä luoja, miten typerälle Benio näytti. Tavallisesti en välitä Gingan vessahuumorista, mutta Kyoshiron temppu toimi oikein hyvin, kun Benio nyt muutenkin puhui koirien syömisestä. "Syöt koiria, mutta paskan maku on vieras?"
Takahashin essee lehmästä ja sen tunteista oli omalla tavallaan kaunis. Sen sijaan minusta oli mautonta lukea siitä, kuinka ihminen on mukamas ravintoketjun huipulla. Tästä tuli vähän sellainen olo, että tällöin ihminen saa kohdella eläimiä, miten haluaa. Itse uskon hyvin vahvasti siihen, että eläimet eivät ole meitä varten ruokana, eläinkokeina kosmetiikassa, vaatteissa saati viihdemuodossa esim. eläintarhojen kautta. Mutta siihenhän meidät kasvatetaan, että eläin on hyödyke.
Nobushi hyökkää 7. osassa Wangwangin kimppuun, sillä välin Shikoro lähtee pakenemaan. Kiva nähdä Wangwangiinkin kohdistuva taistelu, vaikka se tuntuikin vähän nololta. Jos olisin ollut Wangwang, en varmaan olisi jättänyt Nobushia eloon. Toki Nobushin pitäminen suussa toi riittävästi pelottelua Ohun sotureille ja jännitystä ylipäätänsä.
Pidin siitä, miten hyvin Tesshin pärjäsi Wangwangille ja kohta Rigelkin liitty taisteluun.
Rigelin pisteet laskivat silmissäni, kun hän ajatteli heidän aina voivan rakentaa paratiisin muualle. En osannut yhtään odottaa, että Rigelillä voisi olla näin naiiveja mielipiteitä Siriuksen tavoin. Orionhan ei olisi tykännyt tästä ajatuksesta yhtään kuten eivät tykänneet muutkaan Ohun soturit. Tesshinissä vähän myös ärsytti se, että hän ikään kuin hyväksyi Rigelin mielipiteen ja esti raivostunutta Izoua hyökkäämästä Rigelin pyynnöstä.
No, loppujen lopuksi sain Rigelin ajatuksesta vähän enempi kiinni. Olihan siinä epäitsekästä ajatusta suojella muita ja sitten ottaa paratiisi takaisin haltuun, kun tilanne on parempi. Ihan mielenkiintoista oli seurata näitä neuvotteluja, jota vihollispuoli ei sitten näemmä halunnutkaan enää hyväksyä. Tästä tuli hyvä konflikti, kun Rigelinkään ei enää tarvinnut sietää huonoa käytöstä ja sovittelutaitoja.
Wangwangin sekoaminen tuntui erittäin oudolta. Omien alaisten tappaminen ehkä vähän nosti häntä vihollisena. Benio ja Shuo olivat olleet tähän asti aika tylsän kilttejä.
Minusta oli vähän amatöörimäistä, että Aka-arin veljekset keskittyivät omiin pakenevin alaisiinsa. Samalla jätettiin Ohun soturit huomiotta, jotka sitten pääsivätkin jakamaan oikeutta, kun kolmikko halusi tappaa omia laumasta pakenijoitaan. Hougenhan toimi monesti tällaisella hvyin raa'alla mentaliteetillä, joten se toi jotain uutta, kun Ohun soturit puuttuivat tähän epäoikeudenmukaisuuteen suorilta käsin.
Munechikan ilmestymisestä pidin. Taas oli Takahashi luonut hyvin yksinkertaisella ulkonäöllä todella karismaattisen hahmon.
Meteoriitti ja sen tuoma tulipalo oli ihan toimiva keino saada osapuolten taistelu keskeytymään. Se oli tarpeen, jotta voitaisiin miettiä parempia strategioita vihollisen voittamiseksi.
Kin yritti estellä Tamaa 9. osan alussa syöksymästä kuolemaan eli menemästä yksin taistelemaan Aka-arin veljesten kanssa. Tama oli nimittäin siinä uskossa, että muut olivat kuolleet. Ymmärsin Taman ajatusta hyvin. Tuo voisi olla se ensimmäinen ajatus, mutta olisihan hän vähän voinut odottaa tunteiltaan..
Oli hirveää nähdä Kin siinä tilanteessa, kun hän löysi veljensä.. Se syyllisyys, kun ei voinut tehdä asialle yhtään mitään.
Sarja tarvitsee toki tällaista draamaa, mutta enemmän minua ärsytti tietty tyhmyys koko tilanteessa. Taistelua Aka-arin veljesten ja Taman välillä ei voitu edes näyttää, mikä oli todella tylsää myös. Nyt puhutaan sentään Hiron pojasta!
Parasta tässä osassa oli ehdottomasti se, kun vanhat soturit liikkuivat noilla tuhoalueilla ja kävivät uhreja läpi. Saatiin myös viimein jonkinlainen selitys Aka-arin veljesten menneisyydelle/taustalle. Kolmikko puhui keskenään siitä, miten he pärjäävät ilman laumaakin. Olisin halunnut Takahashin lähtevän Noah -sarjan kohdalla liikkeelle nimenomaan tästä näkökulmasta. Lauma on melkein tehnyt kolmikkoa paljon heikommaksi, vaikken ole ihan varma, ovatko he kunnon vihollisia omaan makuun muutenkaan. No, taitavat he silti laumaa ympärilleen kerätä.
Juonellisesti sarja on mielestäni taas kehittynyt ja olen tykännyt lukea Noah -sarjaa. Hyenakin tuntuu olevan ihan ok:sti mukana, kun sarja pyörii vahvasti noiden ennustusten ja niiden toteutumisten ympärillä. Silti olisin halunnut nähdä Hyenaa enemmän ihan lauman riveissä vaikuttamassa.
Sanoisin, että Noah- sarjassa on paljon hyviäkin piirteitä, mutta viholliset ovat ensimmäistä kertaa epäonnistuneet koko Ginga-sarjassa. Takahashin olisi ollut hyvä lopettaa Last Warsiin, vaikka hahmojen elämää onkin mieleistä seurata.
