torstai 30. maaliskuuta 2017

Ginga-blogia 5 vuotta

Tänään 30.3.2017 tulee blogille ikää peräti 5 vuotta. Nyt taitaa olla ensimmäinen vuosi, kun tuntuu että blogia on tullut pidettyä aika kauan. Silti en ole yllättynyt blogin ylläpitämisen jatkamisesta. Ottaen huomioon, että tässähän tämä on pysynyt hyvin muun fanittamisen lisäksi.

Tällä hetkellä olen saanut elämääni hyvin muunlaisia sisältöjä. Näin ollen blogi ei ole ollut se ykkösjuttu vähään aikaan. Toisaalta ehkä se on tehnyt välillä ihan hyvääkin. 
Olen tyytyväinen ulkoasuun ja muihin muuttamiini juttuihin. Valitettavasti olen tullut laiskaksi uutisten päivittämisessä ja tulossa olevien aiheiden listaamisessa. Tuntuu myös, että en ole pitkään aikaan toteuttanut lukijoista lähteviä ajatuksia tms. Ehkä olisikin syytä huomioida näitä asioita enemmän.

Minulla on aiheita, joita haluaisin uppoutua syvemminkin miettimään. Mutta tällä hetkellä kaipaan enempi kokemus- tai tunnetasolla puhumista ainaisten perustelujen sijaan. Mutta tiedän kyllä, miten jälkimmäinenkin vie mennessään. Senkin aika tulee.

Keräilyn saralla ei ole tapahtunut mitään. Syksyllä ostin ison säilytyslaatikon GNG:n korteille. Muuten olen ostanut vain suomimangaa. Tähdenlennon viidennestä numerosta en ole raaskinut kirjoittaa tänne mitään, koska olen niin vieroittunut susisaagasta. Vaikka siitä pidänkin. En myöskään usko, että juuri tästä aiheesta minulla olisi ollut tarpeeksi mielipiteitä. En sitten kirjoittanut siitäkään syystä. 
Muuten Gingan parissa menee mukavan tasaisesti. Animet olisi syytä katsoa kesän kynnyksellä, kun tuleehan viime kerrasta jo vuosi aikaa.

Näin syntymävuosien yhteydessä haluankin kiittää lukijoitani kiinnostuksesta blogiani kohtaan. Saan teidän mukanaolostanne hyvin paljon, jolloin minulle tulee intoa jatkaa.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Akakabuto pelissä

Famicom Jump: Hero Retsuden peli ilmestyi vuonna 1989. Peli on siitä kiintoisa, että siinä nähdään eräs tuttu Ginga-hahmo. Akakabuto esiintyy pelissä hetken aikaa.


Omalla tavallaan aika hauska ja näppäräkin löytö. Vaikka Akakabuton osuudesta ei ehkä niin ihmeitä saa irti. Tästä huolimatta mieleen palautuu jälleen Hopeanuolen aika. Videopelit, nostalgia ja miten sarja ylipäätään rantautui Suomeen.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Izuna on ruma nimi

Haluaisin välillä jakaa tai kertoa enemmän uusista ajatuksista sarjan ja fanituksen parissa. Välissä olenkin yrittänyt tehdä niin, mutta sitten en ole enää uskaltanut julkaista. Haluaisin myös itsekin seurata enempi sitä ovatko mielipiteeni muuttuneet tai mitä on tullut edes ajateltua. Tässä nyt yksi itselleni uusi ajatus.

Kuten varmaan tiedätte, Akame-sarja on saatu kokonaan suomennettua. En ryhdy sen enempää sarjaa analysoimaan. Totean vain huomanneeni itsestäni ja sarjasta jotain mielenkiintoista.
Oma fanitukseni ei ole mitenkään huonossa jamassa. Eli sarja jaksaa yllättää edelleenkin, vaikka tällä hetkellä suuntaankin kaiken energiani toisaalle. Nyt kun muistelen aiempaa, en muista milloin olisi herännyt negatiivisia tai esim. kritisoivia ajatuksia hahmoista, juonikuvioista jne. Akame-sarja yllätti tällä saralla. 
En nimittäin millään pysty ymmärtämään erään Koga-hahmon nimeä Izuna. Mielestäni se ei kuvaa hahmoa ollenkaan ja yhdessä kohtaa pidin sitä jopa naisen nimenä. Enää en ehkä niinkään, mutta en silti ymmärrä nimeä. Tai pidä siitä.
On aika mielenkiintoista, että jokin yksittäinen nimi herätti näinkin voimakkaita ajatuksia/tunteita. Aiemmin Takahashi on mielestäni parhaiten osannut laittaa hahmoille ns. "oikeita" nimiä. Tälle en kuitenkaan syttynyt.
Toisaalta on hienoa, että omatkin mielipiteet voivat muuttua. Ei tule tuudittautua siihen, että aina kaikesta olisi samaa mieltä. Vaikka muista nimistä pitäisi, voikin yksi olla vahva inhokki.

Fanitus elääkin, kun syntyy uusia ajatuksia ja mielipiteitä sarjasta. Itse nautin siitä, ettei Ginga ole minulle moneen kertaan puitu ja käyty läpi. Vieläkään. Tällä kertaa huomasin sen Izunan muodossa.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Hekin katosivat

Olen joskus vuonna 2013 kirjoittanut Gingan unohdetuista hahmoista. Ajattelin hieman päivittää listaa juonipaljastuksia säästelemättä.

Fujista ei kuulla enää GNG:n jälkeen, eikä Ginkään tunnu muistavan äitiään. 18. suomimangassahan Takahashilta kysyttiin hahmon kohtaloa. Vastaus olikin melko epämääräinen. Daisuken vanhemmat luultavasti antoivat Fujin jollekin sukulaiselle.
Itse en pysty kuvittelemaan, että Fuji olisi noin vain siirretty eteenpäin seuraavalle. 
Vastaavasti Ginin sisarustenkin kohtalo jää melko avoimeksi. Mutta ainakin toiselle tuli jälkikasvua, jota nähdään myös muissa sarjoissa. (Vaikka sukulaisuussuhteet ovatkin melko kiistelty juttu.)

Kōshirō nähdään viimeisen kerran, kun hän pakenee tulivuorenpurkausta muiden kanssa. Sen jälkeen ei kerrota, selvisikö hahmo siitä. Nimi ei myöskään esiinny myöhemminkään.

Buruge ja Kite kyllä esiintyvät vielä Venäjän sotakoira-saagassa. Batt on tästä kolmikosta ainoa, jota ei nähdä. Tämä on oikeastaan aika ikävääkin, sillä pidin hahmosta paljon. Toisaalta en ole yllättynyt siitä, ettei Battia nähdä. Omasta mielestäni Batt tykkäsi olla Burugea ja Kiteä enemmän yksin, jolloin ymmärrän valinnan täysin. Voisin myös kuvitella hahmon saaneen tarpeekseen aiempien tapahtumien kautta.

Olen aina mangankin osalta miettinyt, että mitähän Lectorille ja Thunderille mahtoi tapahtua. Ennen teille tuntemattomille lähtemistä hehän saivat kunnon läksytyksen Ohun sotureilta. Ehkä tästä syystä on vaikea uskoa, että Lector ja Thunder olisivat jatkaneet tappajina yhtä aktiivisesti. Sarja korosti myös aika paljon veljesten suhdetta. Olisivatko he kaivanneet elämältä muuta kuin toisensa?

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Täytin lisää Ginga-vuosia

Täytin viime kuussa 21. Olen aina ajatellut niin, että kun täytän syntymävuosia - täytän silloin myös Ginga-vuosia. Niitä minulla on nyt 15.

Fanit laskevatkin ns. Ginga-vuosiaan hyvin eri tavalla. Yksi laskee siitä, kun näki GNG:n ensimmäistä kertaa. Toinen siitä, kun on ollut vähän vanhempi ja fanitus aktiivisempaa. Ja kolmas ei edes laske: se on ollut aina läsnä ja olemassa. 
En sanoisi mitään näistä toista huonommaksi, koska ihmiset ovat kuitenkin yksilöllisiä ja ajattelevat niin eri tavoin. Eli en lähtisi muuttamaan sitä, jos joku ajattelisi olevan fani "vasta" 15-vuotiaana. Vaikka olisi nähnyt sarjaa 8-vuotiaana. 

En osaa määrittää, mikä noista kolmesta voisi kuvata minua parhaiten. Ajattelen kokonaisuutena, että vuosia on ainakin 15. Mutta noihin vuosiin on sisältynyt niin erilaisia vaiheita. Esimerkiksi 10-vuotiaana ajattelin olevani "fanimpi" kuin aiempien neljän vuoden aikana. Ajatusmaailman muutoksessa ja kasvussa oli niin suuri ero. 14-15 vuoden iässä taas löysin Gingasta jotain niin uutta ja mullistavaa henkisellä puolella. Nykyisin voisin sanoa kaiken jopa alkaneen tästä. Tulokset vaihtelevat: on 15 vuotta, 11 vuotta ja/tai 6-7-vuotta. Eli tämä 15 vuottakaan ei ole ainoa oikea vaihtoehto.
Itselleni olisi loogisinta ajatella, että ilman tiettyä vaihetta ei ole voinut tulla seuraavaa. Eli ihan siksikin se 6-vuotiaan minäni fanitus on yhtä tärkeää ja arvokasta. Ilman 6-vuotiaasta seuranneita vaiheita en siis olisi fanina sitä, mitä olen nyt. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Oma muistini ei yllä kuuden vuoden taakse eli en ole varma, olenko ollut fani "jo" 5-vuotiaana. Näin ollen ympäripyöreä vastaus voi olla ihan hyväkin. Pienestä pitäen. Vuosia ja lukuja ei noste tärkeiksi.

Mutta siitä huolimatta ajattelu tapahtuu vuosina, vaikkei niitä niin laskisikaan. Onko se sallittua? Jollain tasolla näkisin, että näiden vuosien ajattelu on ihan luonnollista. Varsinkin kun jokin asia on ollut niin pitkään osa sinua. Siitä jostain ja sen ajattelusta tulee automaattista elämässä. Kenties sitä voisi verrata parisuhteeseen. Vuosia ja yhteistä historiaa tulee ajateltua.
Mutta eiväthän kaikki parisuhteetkaan ala samalla tavalla. Jotkut voivat seurustella vuodenkin ilman, että seurustelevat virallisesti. Sen jälkeen itse varsinainen suhde on voinut alkaa.
Ehkä tämä muistuttaa siitä, ettei edes sille oman fanituksen alkamiselle tai sen kestolle ole oikeaa vastausta.
(c) Blogini manga- ja animekuvia saa käyttää. Sama koskee myös yksittäisiä oheistuotekuvia.