perjantai 24. toukokuuta 2013

Animen karuimmat kohdat

Hopeanuolessa on kohtauksia, jotka nostattavat kylmät väreet esiin tai saattavat toteutuksen puolesta karmia. Leikattujen puolella näitä kohtauksia on huomattavasti vähemmän johtuen tehdyistä leikkauksista.

Mutta vilkaistaanpa hetken aikaa näitä kohtauksia tämän postauksen muodossa.















Gohei Takeda ja Riki ovat viruneet jo pitkän ajan nälissään ja väsyneinä luolan siimeksissä. Ukko on kyllästynyt heidän tilanteeseensa ja katkaisee jalkansa siinä samassa. Sen lisäksi hän syöttää omaa lihaansa Rikille, jotta tämä saisi lisävoimia.

Peitin aina silmäni tässä kohtauksessa ollessani pieni ja pelkäsin että kohtaus näytettäisiin ihan kunnollisena jalan katkamisena leikattujen kuin leikkaamattomienkin versioiden puolella. Goheista saa suorastaan pelottovan kuvan, kun on jo aiemmin nähty minkälaisia karhukoiran koulutusmenetelmiä hänellä on. Nyt mies on valmis syöttämään Rikille omaa lihaankin..














Fujiwaran perhe on kaikessa rauhassa viettämässä koti-iltaa, kunnes Fuji reagoikin rakennuksen ulkopuolelta kuuluviin ääniin. Daisuke näkee pian paljaan käden varjon, joka menee ikkunoistakin läpi ja ovetkin rikkoutuvat/avautuvat Shigematsun ryömiessä sisään.

Kohtauksessa säikäyttää se miten odottamatta tilanne tulee ja ennen kaikkea se minkälaista raatelujälkeä Akakabuton pentu on tehnyt tähän mieheen. Mangan puolella haavat onkin kuvattu pahemmin.
















Ennen kuolemaansa Shigematsu on kertonut miten vuoristomajassa on vielä kaksi miestä jäljellä ja Gohein ja muiden tulisi näin pelastaa heidät.

Tunnelma luodaan pelottavaksi. Miehet ovat kahdestaan talossa pimeyden keskellä ja heillä ei ole mitään toivoa karhua vastaan, joka tulee seinien läpi ja tappaa heidät.

Juuri tämä karhun seinästä läpi tuleminen oli yksi asia mitä pelkäsin lapsena. Eh, tulihan sitä jopa isäukolta kysyttyä olisiko moinen mahdollista meillä.

 Nämä kaksi aiempaa kohtausta ovat pitkälti olleet kytköksissä toisiinsa. Mielestäni myös karhun paljastuminen oli kylmiä väreitä nostava kohtaus, koska kaikki ovat niin toivoneet karhun olevan Akakabuto, mutta käykin ilmi jotain aivan uutta
















Daisuke on lainannut Hidetoshin jousipyssyä ilman lupaa ja tappanut Ginin kanssa metsässä karhuemon. Poika yrittää selitellä tekojaan, mutta mies ei vain jaksa kuunnella häntä ja lyö Daisukea. Minusta kohtaus on karu siksi, että minusta on vaikea kuvitella Hidetoshin kaltaista älykästä ja rauhallista miestä turvautumaan väkivaltaan. Etenkin kun hän on niin vihainen ettei missään vaiheessa pyydä edes Daisukelta anteeksi käytöstapojaan, vaikkei Hidetoshilla olisi syytä antaa pojalle anteeksi tekoaan.
















Igat ja Kogat ovat käyneet taisteluun ja Hayato ei millään saa kerättyä rohkeutta oman vastustajansa kukistamiseksi. Hänet käsketään juoksemaan auringonlaskuun päin, jossa kaksikko kuolee ansakuopan seipäisiin.

Leikkaamattomassa versiossa on korostettu kohtauksen ääniefektejä kuolemisen hetkellä. Ja on kai se jollain tapaa väärin, että pelokkaan koiran täytyy kuolla näin väkivaltaisissa merkeissä.
















Ennen Suurta taistelua Ohut soturit ovat törmänneet Harppuunakarhuun ja Kesakageen, jotka taistelevat keskenään. Karhut tappelevat kunnolla sillä animessa nähdään miten Kesakagen silmät pursuavat ulos yhdestä iskusta. Harppuunakarhu ei saa vielä tarpeekseen, vaan vääntää vastustajaltaan leuat sijoiltaan ja juo vielä nallen vertakin.

Harppuunakarhu on suuri yllättäjä sillä muiden karhujen yhteenotot eivät ole suinkaan olleet näin veriset ja väkivaltaiset kuin tällä nallekaksikolla. Sen käytös kuvaa selvää pahuutta ja karhu on kuin jonkun paholaisen riivaama.















Ohun soturit ovat lähteneet ajamaan Harppuunakarhua takaa ja päätyvät taisteluunkin nallen kanssa. Käskyistä huolimatta jotkut hyökkäävät silti sokeana karhun kimppuun ja saavat samalla surmansa. Erityisesti Gin ihmettelee karhun voimia ja Wilson ryhtyy kertomaan tarinaa Harppuunakarhusta.

Salaperäisesti kadonnut laiva ilmestyy yhtäkkiä ja kaksi rannikkovartijaa menee tarkistamaan sitä ja löytää tappavan karhun, joka on syönyt koko laivaston. Miehet olivat tehneet kaikkensa jotteivat kuolisi karhun kynsiin seivästämällä nallea harppuunoihin.

Tarinassa on oma aavemaisuutensa sillä siihen liittyy murhaaja ja kukaan ei tiedä miten nalle pääsi laivaan. Ne riittävät nostamaan kylmät väreet esiin.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Tuntemattomia hahmoja

Gingassa esiintyy joitain tuntemattomia hahmoja, joiden tehtävä on pääosin olla sivuhahmona. Välillä kuitenkin saattaa tulla uteliaisuus siitä, kuka hahmo on ja millainen tausta hänellä mahtaa olla. Useimmiten nämä jätetään hämärän peittoon.

Tästä postauksesta löytää otteita GDR:n, GNG:n ja GDW:n tuntemattomista hahmoista, joten kaikkia ei tule mainittua. GDWO:ssa sivuun jääneitä hahmoja on paljon ja kaikille sarja ei ole niin tuttu, joten jätin kertomatta mitä tuntemattomia hahmoja kyseisestä sarjasta löytyy.

Uskon että lukijoilleni tulee valitsemistani hahmoista ahaa- elämyksiä. "Niin toi koiran oli siinä ja siinä mangassa", joten hahmot on nähty edes jotenkin ja ne eivät ole niin tuntemattomia kuin useimmat sivuhahmot.

GDR

Kyläläiset tulevat hakemaan Goheilta apua, kun Akakabuto on tappanut kaksi nautaa Futago-Solassa. Ukko ihmettelee tapahtunutta ja miehet toteavat, että heiltä sujuu karhun kaataminen, mutta ilman paikallista tukea/apua on vaikea toteuttaa aikeita. Tässä vaiheessa Gohein vierellä oleva koira alkaa murisemaan kyläläisille, mutta ukko toruu koiraansa pahasti lyömällä ja potkimalla. Hän jopa hiljentää koiran painamalla kuonon kiinni käsillään.

Tämän tuntemattoman hurtan tehtävänä on pääosin toimiminen Shiron rinnalla Akakabutoa kaataessa. Lopuksi nähdäänkin miten hän saa muiden tavoin surmansa, joten hahmon nimi ja muu henkilöllisyys ei olisi pahemmin ollut edes olennaista.




Mamushi Heiji, Greco ja Monta elävät Rikin lapsuudenkohdin lähettyvillä metsässä. Rikin matkatessa äitinsä luo hän törmää edellä mainittuun koirasakkiin, joka höykyttää pentua. Hän onnistuu pelastautumaan hyppäämällä jokeen.

Koirat törmäävät jälleen kun Riki pelastaa melkein auton alle jääneen Daisuken, joka lentää metsään. Tässä mittelössä Rikin karhukoiran veri alkaa herätä ja hän onnistuu suojelemaan poikaa. Lopulta Shiro ja Gohei tulevat paikalle ratkaisemaan tilanteen. Vastedes koirajoukko ei ole moksiskaan pennun liikkumisesta heidän metsissään.

Hahmon rooli ei ole kummoinen, mutta itse ainakin jäin miettimään sitä jossain määrin. Varsinkin jos ajatellaan, että koira on ainoa tästä porukasta, jolla ei ole nimeä. Miksi muilla sitten on? Onhan kyseessä kova koirajoukko.














Alakuvassa oleva koira on aiemmin tarkkaillut kalliolta käsin Ohun joukkojen laumaa. Myöhemmin hänet nähdään, kun Gin on mennyt vuoristotemppeliin tapaamaan Sniperiä, joka pitää Chutoraa ja Kurotoraa panttivankeina. Gin puhelee ihan kunnolla koiran kanssa ollessaan temppelin sisällä. Hahmo näyttäisi olevan uskollisesti Sniperin palveluksessakin ja omaa ihan kunnollisen asemankin.

Koira nähdään myös Weedin puolella, kun Hidetoshi näyttää Daisukelle kuvia halutuimmista yksilöistä metsästäjien kesken. Koirien ajatellaan olevan syy Ohun tapahtumiin kuten ihmisten katoamisiin.

Hahmolla ei ollut mitenkään huono asema, vaan se toimi kunniakkaasti Sniperin parissa. Eli sen näen olevan jo peruste miksi koirasta olisi pitänyt olla edes jotain nippelitietoa lisää. Lisäksi että hahmo on mahdollisesti vielä elossa Weedin puolella, saa mielenkiinnon tähän tuntemattomaan hahmoon kasvamaan.

Tästähän olisi ollut ainesta ihan hyvään hahmoonkin näiden dobermannien ja tanskandoggien rinnalle.













GDW

Weed animen ensimmäisessä jaksossa nähdään Smith asumassa parin koiran kanssa, joista suurin osa on pentuja. Kuvassa oleva ruskea koira alkaa kuin ranskanspanielia muistuttaen kertomaan vanhaa tarinaa Suuresta taistelusta. Myöhemmin saman ruskean koiran tehtävä on pyytää Smithiä viemään Sakura turvaan Kaibutsun terrorisoidessa Torahampaalla.

Pennut ja ruskea koira on pitkälti luotu tukemaan tarinaa Smithin näkökulmasta. Mutta ruskea koira pääsee kuitenkin suurempaan osaan antamalla Smithille tehtävän. Eli jos ei ajatella Smithin tarinaa ollenkaan niin hahmo esiintyy vasta tässä kohdassa.

Pennut taas ovat näitä uusia, tulevia koirien seuraajia. Suuren uskomuksensa vuoksi uusiin sukupolviin pennut kuuntelevat keskittyneesti tarinaa. Muuten näitä samoja pentuja esiintyy Weedin viidennellä levyllä, Kyoshiron joukkoon kuuluvia pentuja.












Bluen kuoleman jälkeen koirat lähtevät eri teille. Sasuke lähtee etsimään isäntäänsä, Mel palaa äitinsä luo ja Hook pysyy myös lähettyvillä. Weed ja GB taas haluavat palavasti löytää tien Ohuun. Kaksikko onkin tietämättään Ohussa ja kyselee tältä paikalliselta koiralta missä he mahtavat olla. Sen jälkeen koira neuvoo tien GB:n ja Weedin etsimän paratiisin luo. Heidän lähdettyä neuvoja myöntää että alueellahan pääsee vain hengestään.

Paikallinen Ohussa elijä, joka herättää lukijassa vain pelottelua kommentillaan tapetuksi joutumisesta.









sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Maaliskuulta..

Tehdessäni keräilytarravihosta postailua lupauduin tekemään vielä muista hankinnoistani postaukset. Keräilytarravihko tuli ostettua ennakkoon, kuin toukokuun edestä. Sen takia en tilannutkaan mitään.


 Mistä ostettu?
- Keräilytarravihko on ostettu Urumista ja Weedin 18. osan ostin K-kaupasta.

Millä hinnalla?
- Keräilytarravihko maksoi 80 € ja Weedin manga 6.20 €.

Mitä tykkäsin?
- Keräilytarravihko oli kuin uusi ja harvinaisuuteensa nähden hyvä sijoitus. Olin kuitenkin pettynyt siihen, että GNG:n kuvia oli hyödynnetty vähän ja vihossa oli vastaavasti paljon tilaa tarroille. Myöskään pystysuorille tarroille ei ollut pystysuoria laatikoita.

- Manga oli jälleen mielenkiintoista luettavaa sujuvan käännöksen ja eri tapahtumien myötä. Pidin siitä miten Weedin ajatusmaailma ja tunteet tulivat paremmin esille ja miten manga keskittyi paljon kyseiseen ylipäällikköön ja Jeromeen.


Mistä ostettu?
- Ginga.fin kaupasta.

Millä hinnalla? Mitkä osat?
- 16.90 € kpl ja osat kolme ja kuusi.

Mitä tykkäsin?
- Kuudennen julkasun mangoissa on upeat kansikuvat ja tykkään runsaasta sivumäärästä.

Kolmannessa osassa tapahtumat alkavat Hyenan koiranlihan syömisestä ja päättyvät Billin ilmestymiseen. Kuudennessa osassa taas Gin joukkoineen taistelee karhujen kanssa Smithin haavoitettua ja luonnollisesti loppuu Suureen taisteluun.

Tämä julkaisu on siis vuodelta 2008 ja omistan nyt osat 2-6. Vielä olisi tavoitteena saada ensimmäinen osa samalta vuodelta ja susiosa (kaksi mangaa) vuoden 2012 julkaisusta. 2004 vuoden susiosaa kun on vaikeampi löytää.

Kolmannen osan lopussa oleva sivu hahmoista.

Kuudennen osan alussa oleva esittelysivu.
Mistä ostettu?
- Ginga.fistä.

Millä hinnalla?
- 14.90 €.

Mitä tykkäsin?
- Edellisessä osassa oli ollut paljon taistelua, joten tämä oli selkeämpi osa. Ginga sarjan sadas manga ja nyt Gin & muut Ohun soturit pääsivät vapaalle jalalle ladosta. Onneksi Daisuke sai avaimen Kurohabaki Jinemonilta.

Mutta ei varsinainen hankintani, koska tilasin tämän joskus helmikuun puolella, mutta onnistuin saamaan sen myöhemmin.

torstai 9. toukokuuta 2013

Legendaariset suomidubin sitaatit

Jotkut suomidubin sitaateista ovat syystä tai toisesta mahtavia tai älyttömiä. Tässä oma koosteeni mielestäni parhaista paloista.

"Tähtää ja ammua karhua sen elintärkeisiin elimiin. Ammu karhua johonkin elintärkeään paikkaan. Elintärkeään paikkaan."
- Gohein rohkaisupuhe Daisukelle, joka ei meinaa uskaltaa tarttua jousipyssyynsä. Sitaatin muistaa yksinkertaisuudessaan jauhetusta elintärkeä paikka nimityksestä, joka taas voi meidän ihmisten kesken tarkoittaa jotain ihan muuta..

"Nuo kolme koiraa eivät pelkää mitään. Siksi ne ovat niin pelkäämättömiä."
Ben on saapunut joukkonsa kanssa Kofuun, jossa heitä odottaa Tiikeriveljekset. Tanskandoggi kertoo kai-koirien tarinaa ja toteaa lopuksi tämän lauseen. Dubbaajalla on päässyt mukaan huonoa suomenkieltä.

"Etkö sinä tiedä kenen kimppuun sinä hyökkäät? Olen suuri Sniper, joka tappaa kaikki vihollisensa!"
- Hopeanuoli ja Sniper ovat aloittaneet taistelun ja Hopeanuoli hyppää puusta suoraan kohti tätä dobermannia. Jos nyt ajatellaan leikkaamattonta versiota niin siellä puhutaan Sniperistä tarkka-ampujana, jolta ei näin mene kohde ohi. Kerrassaan hyvä sitaatti sillä olen varma etteivät lapset ymmärtäisi koko tarkka-ampuja asiaa. En minäkään ymmärtänyt kuin leikkaamattomien puolella ja Sniperin nimen selityksen yhteydessä.

"Mikä tämä suuri lätäkkö on?"
- Hopeanuoli on laivalla lauman kanssa ja  ihmettellee hänen ympärillään olevaa vesistöä. Lausahduksessa tulee suorastaan ihanasti esille Hopeanuolen nuoruus ja tietämättömyys maailmaa kohtaan. Heheh, lätäkkö.

"Auttakaa minut ales täältä!"
- Hopeanuoli on tällä kertaa iskenyt dobermannin puuhun kiinni kaulapannastaan. Vasta myöhemmällä iällä itselleni paljastui että ales sana oli jotakin murretta. Mutta tiedä sitten oliko kyseessä dubbaajan sanasekoilua vai murteen käyttöä. 

"Minun nimeni on Bill, tästä lähtien me olemme ystäviä."
- Bill päättää liittyä Ohun sotureiden mukaan Hopeanuolen vakuutettua dobermanni. Sitaattia täydentää uroksen herrasmiesmäisyys ja animessa nähty silmien kiilto.

"Uketsu, Aketsu, Minaketsu."
- Dubbaajat esittelevät tyylikkäästi kraateriin jääneille Ohun sotureille Mutsun kenraalit. Kun tietää kenraalien oikeat nimet Uzuki, Hazuki ja Minazuki voi vain nauraa leikatun version esittämille nimille. Miltä olisivat kuulostaneet Utsuki, Hatsuki ja Minatsuki?

"Minä olen Akema."
- Punasillmä alias Akame yrittää esitellä itsensä tultuaan avuksi kraateriin joutuneille Ohun sotureille. Ikävää ettei leikatuissa käytetty aiemmin Akame nimitystä, joten Akemaa ja Akamea vierastetaan.

"Niihin verrattuna, jotka vaarantavat henkensä taistellakseen Akakabutoa vastaan, sinä olet pelkkä nolla!"
- Kisaragi on jäänyt ihastelemaan Ohun sotureita, jotka kiipeävät noin vain kraateria ylöspäin. Siperianhusky lähtee avuksi Terryn rohkaisemana. Loistava sitaattikäännös alkuperäisestä vaikka leikattujen puolella saatammekin luulla puhujaa Musashiksi.

"Kirotut idiootit!"
- Harppuunakarhu tapattaa koiria kaatamalla niiden päälle puun. Myös Ben on aiemmin kieltänyt uroksia hyökkäämästä, mutta käskyä ei olla noudatettu. Hakuro on tympääntynyt tähän typeryyteen ja näin on luvassa mahtavaa äänen käyttöä edellä mainitun sitaatin muodossa.

"Siirtykää syrjään niin minä possautan sen karhun palasiksi."
- Suuren Taistelun aikana Gohei astuu esiin aseensa kanssa haluten ampua Akakabuton. Aivan Goheilta kuulostavia sanavalintoja, joissa kaksikon viha toisiinsa näkyykin. Tämähän on hauska.

"Hopeanuolella ja sen ystävillä on jotakin minkä me menetimme kauan sitten. Niillä on rohkeutta, oikeuden takia ne uskaltavat vaarantaa henkensä."
- Erityisesti Daisuken isä ihmettelee mikseivät he saaneet karhua hengiltä. Gohei vastaa etteivät he edes yrittäneet ja selittää mitä mahtavaa Hopeanuolessa ja hänen ystävissään oli. Sitaatissa on oma voimakkuutensa ja siinä huomaa koirien tehtävän merkityksellisyyden.

"Kuulkaa ystävät, me voitimme!"
- Hopeanuoli julistaa muiden kanssa voittoaan ja suree samalla kaatuneiden puolesta. Enempää ei tarvitse selittääkkään..


lauantai 4. toukokuuta 2013

Kummat, Igat vai Kogat?

Päätin tehdä postauksen, jossa kerron mistä Igojen ja Kogien ominaisuuksista pidän ja kumpi näistä ryhmistä vie voiton.

Igat ovat ninjakoiria, jotka elivät suojellen pyhää Itō-taloa. He ovat perineet talon edesmenneiltä ihmisomistajiltaan, jotka ovat jättäneet Igoille jälkeensä pyhät kirjoituksensa. Ei tiedetä tarkalleen mitä kirjoitukset sisältävät, mutta mangassa on tullut esille että ne sisältäisivät jotain tietoa taistelutekniikoista.

En ole koskaan oikein välittänyt siitä seikasta, että Igat ovat ninjoja. Mutta heidän suhteensa luontoon on iskenyt minuun monella tavalla, koska olen itsekkin jonkinlainen luonnolapsi. Igat ovat mm. kaivaneet tunneleita, tehneet piikkiansoja, hyödyntäneet ohdakkeita ja ninjat taitavat vieläpä Raikakeninkin.
Minua kiehtoo tämä mystisyys ja salaperäisyys mikä näissä kishuissa on. Ja sen takia Igat ovat mielenkiintoisia GNG:ssä. Weedissä heitä ei nähdä lainkaan ja Orionissa on vain epämääräisiä Akamen lapsenlapsia mikä on jollain tapaa tylsää.

Ihailtavina ominaisuuksina voisi ajatella uskollisuuden, soturimaisuuden ja Itō-talon ja kääröjen suojelemisen tehtävänä.

Kogat ovat myös koiranlihaa syöviä irokeesipäisiä ninjakoiria, joiden tehtävä vuorostaan on saada haltuun Igojen pyhät kirjoitukset. Tämän takia Igojen ja Kogien väliset suhteet ovat toisiinsa ainoastaan vihollisia, jotka käyvät loputonta taistoa kääröistä.

Jos nyt ulkonäköä ajatellaan niin pidän enemmän Kogien ruskeasta väristä verrattuna Igan tylsään valkoiseen. Mutta molemmille käy hyvin niille laaditut turkinvärit. Irokeesi on toisaalta siistin näköinen näillä koirilla, mutta itse miellän sen vain rumaksi ominaisuudeksi.

Kogat elävät toki luonnon keskellä, mutta mielestäni ne eivät hyödynnä sitä mitenkään erityisesti kuten Igat. Olen myös aina kaivannut näille shikokuille jotain kunnon erikoisiskua, sarjassa nähty katoamistemppu "Kieuseru Shōshitsu" on vain jotain mielikuvituksetonta. Käyttäähän toki koirien johtaja Kurojaki sirppiä, mutta se ei ole suinkaan sama asia kuin omata erikoisisku.

Kaiken kaikkiaan heissä on oma kiinnostavuutensa mm. silloin kun Kogat ovat Igojen uhkana pahismaisiin tapoihinsa kuuluen. Lisäksi pidän näihin yhdistetystä kannibalismista, joka herättää koirissa pelkoa. Koirien syömisessähän on se uskomus, että he saavat näin vastustajien voimat itselleen.

Tesshinin ansiosta Kogien esiintyvyys on GNG:n jälkeen melko hyvä. Eli Weedissä päästään vielä jotenkin tutustumaan näihin ninjoihin, vaikka kannibalismi on kuollut Kurojakin mukana. Orionissa nähdään joitain yksittäisiä koiria Tesshinin rinnalla ja Kogien asema on heikentynyt shikokujen jouduttua luopumaan Gyōjanumasta.

Hyvät ja huonot puolensa kummassakin.

Kumpiko sitten vie voiton? Vastauksena, Igat.
 - Pääsyy on monipuolisissa erikoistaidoissa ja luonnonläheisyydessä. Kogille kuitenkin nostan hattua kannibalismista, rodusta ja Igojen uhkana toimimisesta.
(c) Blogini manga- ja animekuvia saa käyttää. Sama koskee myös yksittäisiä oheistuotekuvia.