Omituiset viholliset

Palauteosion puolella pyydettiin oudoimpia vihollisia käsittelevää aihetta ja mielipiteitäni niistä. Gingassa on pahiksia moneen junaan: löytyy jättiläiskarhuja, Kaibutsu, metallikynsisiä hyeenakoiria, luonnon elementtejä hyödyntäviä susia, jättiläisliito-oravia, ninja- sekä samuraikoiria tai psyykkisillä voimillaan uhittelevia hurttia. Kaikki eivät siis välttämättä ole vihollisia, mutta outouden nimissä rinnastin ne mukaan aiheeseen.

Aihe voi spoilata esimerkiksi tapahtumia tai hahmoja, jolloin teitä on varoitettu.

Jättiläiskarhut eivät ole koskaan tuntuneet oudolta käsitteeltä Gingassa. Karhujen koko tuo haasteellisuutta koirien maailmaan, kun petoja ei voi ihan perinteisin menetelmin tappaa. Samalla koko tekee karhuista hieman ylivertaisempia ja nostattaa ne näin täydellisiksi vihollisiksi. Weedin puolella vuorostaan esiintyy hybridikarhuja, jotka ovat jää- ja ruskeakarhun risteytymiä. Pidän saagassa muun muassa siitä, että nyt uudet sukupolvet voivat haastaa itseään karhujen kanssa kun samaa tehtiin jo GNG:n Suuressa taistelussa. Tuosta on siis ollut hyvä jatkaa, vaikka karhujen uudelleen ilmestyminen noiden aikojen jälkeen on jäänyt mysteeriksi.

Shiroi Senshi Yamaton puolella on Rara niminen jättiläisliito-orava, joka syö läheisen kylän koiranpentuja ravinnokseen. En ole tätä sarjaa saanut vielä käsiini, mutta siitä huolimatta en ole tykästynyt itse ideaan. En osaa kuvitella liito-oravaa kookkaaksi olennoksi tai edes sellaiseksi, että se saisi aikaan pelkoa/kauhua tai jotain noin järisyttävää. Mielestäni tälläisten piirteiden antaminen Raralle on liioittelua ja se mitä Takahashi on ajatellut ei toimi ollenkaan eläimen kohdalla. Lisäksi tässä kohtaa alkaa tuntua tylsältä muutamien vihollisten samankaltaisuus. Koiransyöjävillisiat, Rara ja Shougun syövät koiria. Eikä suinkaan unohdeta Kogien tai Hougenin suhtautumista koiranlihaan.

Olen aina pitänyt Kaibutsusta ideana, mutta kritisoinut hahmoa muista syistä. Kaibutsu on varsin yhteiskunnallinen sekä ajankohtainen vihollinen. Erilaisilla eläimillä tehdään lääketieteellisiä kokeita, jolloin hahmon suunnitelmat ja käytös ovat kannanotto tuohon ihmisten järjestämään helvettiin. Mielestäni geenimanipuloidussa koirassa ei ole ulkonäöllisesti tai vihollisasemaltaan mitään kummallista. Mutta ymmärrän kuitenkin miksi sitä pidetään outona vihollisena: tausta tuntuu olevan kuin jostain kauhuelokuvasta ja siksi kuin Ginga-maailmaan sopimaton.

Mutta Kaibutsua voi kehua esimerkiksi aiheuttamistaan vahingoista, kun ihmisten ja koirien välit menevät tyystin sekaisin ja hirviön kukistaminen on koirille ylivoimaisen vaikeaa. Ammattitappajat ja tavalliset koirat nistittiin helposti. Kuka olisi siis voinut voittaa Kaibutsun? Vai olisiko Weed pärjännyt paremmin erikoisiskullaan?

Olen jostain syystä aina ottanut hyvin vastaan Gingan yliluonnollisuuden. Sen tähden ninja- ja samuraikoirat, metallikyntiset hyeenakoirat ja yliluonnolliset sudet ovat mieleeni. Ninja- ja samuraikoirista pidän pitkälti siksi, miten ne eivät ole kovin kaukana Igoista tai Kogista. On taistelua erikoisine tekniikoineen ja luontoakin voidaan hyödyntää kaikin tavoin. Näitä voidaan siis yhtä hyvin ajatella koirina, mikä ei ole sen epänormaalimpaa kuin ihmisillä kuvattuinakaan. Ehkä tähän ensimmäiseen suhtautuu vain eri tavalla eläimen luontosuhteen takia.
SSY:ssä esiintyvä Sahara-hyeenakoira tuo mielestäni metallikynsillään taistelukoirien maailmaan lisää murhanhimoisuutta ja tappaja-asennetta. Minusta kynnet näyttävät cooleilta ja ne saavat todella pahaa jälkeä aikaan, mikä on suuri plussa. Ja ainakaan kuvista päätellen Saharalle ei koidu niiden käytöstä ongelmia ja taisteluidenkulku ei esty. (Katsokaapa Saharaa ilman korvia. Hui Benhän se siellä.)

Luonnonelementtejä hyödyntävien susien toiminta ei mene mielestäni yli GNG:ssä. Oikeastaan ne ovat vain hieman karvaisempia koiria, jotka osaavat muita erikoisiskuja kuin koirien tunteman ZTB:n. Ero ei ole siis huimaava paitsi, että mukaan astuu loitsut, luonnon hyödyntäminen ja pieni fantasiamaisuus.
Kacchuu no senshi Gamussa ninjakoirien älykkyys on lähes samalla tasolla kuin ihmisten. Ne osaavat taistella miekoin, ratsastaa ja puhua ihmisten kanssa yhteistä kieltä. Pidän kehittyneimmistä koirista monista syistä. Suurin syy lieneen se, että nyt ihmisen ja koiran suhde on voimakkaampaa molemminpuoleisen ymmärryksen takia. Gingassa on jo mahdollistettu koirien puhuminen, mutta tässä sarjassa se siirtyy aivan uudelle tasolle. Eikä edes mitenkään huonolla tavalla. Miekkailu ja muu aseiden käyttö on jo tuttua Igojen ja Kogien puolelta. Ainut mikä voi kurtistaa kulmia on koirien hevosilla ratsastaminen, mutta onneksi sitä on kovin vähän. Minulle se on silti hieno edistysaskel kehityksen tiellä.

Aiemmin tulin maininneeksi Raran omituisimpana Takahashin sarjojen vihollisena. Toinen joka ylettyy tälle tasolle on koiransyöjävillisiat. Olen monta kertaa miettinyt tätä suuntaan jos toiseen, mutta ruvennut aivan viime aikoina näkemään siinä samoja ongelmia kuin Rarassa. GNG:ssä villisiat ovat riistaa, jota metsästetään mutta Weedissä niistä on luotu koiranlihaa janoavia tappajia. Anteeksi mitä? Minulle tämä on aivan järjetön idea ja täysin toimimaton sellainen. Aivan kuin Gingan jäniksille tai linnuille ei olisi uskallettu tehdä jotain vastaavaa, jolloin kokeiltiin ideaa villisioilla. Ne ovat kyllä pelottavia ensiesiintymisellään, kun Jiroukin menee kuolemaan sian kulmahampaisiin. Mutta ne ovat sentään villisikoja, joita Ohun soturit jahtaavat! Karhuilla ja koirilla tämän suhteen voi vielä ymmärtää, mutta ei tässä tilanteessa.
Tenka on minulle mysteeri vihollislaadultaan sillä minulla ei ole mitään sitä vastaan, että hän käyttää hypnoosia. Enemmikään en ole pitänyt voimien esitystavasta lintujen tappamisen yhteydessä ja Akakamaan käytetty hypnoosi saa Tenkan näyttämään lähinnä pöljältä.

Ennen makaki-saagan alkamista olisin vielä vaistomaisesti mieltänyt Shougunia yhdeksi omituisemmaksi vihollistapaukseksi. Vaan näinpä ei ole enää. Kädellisten kanssa taisteleminen luo kuvaa siitä millaista olisi taistella ihmisten kanssa. Tosin hieman tasa-arvoisemmin ja ilman pyssyjä, vaikka kyllä apinatkin voivat työkaluja hyödyntää. Shougun on siitä huippu, että hänellä on suuri diktaattorimainen asema laumassa. Paviaani hallitsee alaisiaan pelolla ja kauhulla eivätkä kätyrit osaa kuin totella mukisematta. Hougenilla ei ollut näin hienoa asemaa, jolloin minulle on ilo seurata tämän jalostautumista vähän pidemmälle. Eivätkä paviaanit tai makakit ole huonoja vihollisia ylipäätään. Yhtä hyvin makakeja voi löytää Japanin luonnosta.

Saisinpa vain tietää noista Takahashin dinosauruksista lisää ja arvioida niitä vihollisina. Menisivätkö ne naurettavuuksien puolelle vai saisiko esihistorillisuus ihailemaan niitä enemmän?