Muistelussa Weedin katsomisen alkuajat

Paluu vuoden 2006-2007 aikoihin (parin osan verran), jolloin Weed oli rantautunut Suomeen. Mitä oikein muistan omista katselukerroistani?

Olen varmaan moneen kertaan sanonut hankkineeni Weedin 1-6 osat Discshopista ja loput Kuusamosta. Muistan jokaisen kerran, kun olen avannut postin tuoman paketin, jossa on ollut joku Weedin levy ja yhtä elävästi niiden pitelyn käsissäni. Lopuista osista muistan tarkalleen, miten hain 7-8 osat kaupan levyosastolta ja laitoin ne äitini kärryyn. En unohda sitäkään miten luin ensimmäistä kertaa takakansitekstejä tai miten ne menivät kassan halki.

Kaikki levyt ovat tärkeitä. Leikkaamaton boxi on toisaalla piilossa.

Olin joskus syksyllä, melko pian levyjen julkaisemisen jälkeen saanut postista Weedin ensimmäisen levyn. Kiiruhdin kahden sisarukseni ja yhden kaverini kanssa katsomaan levyä isäni huoneeseen. Tunnari vei minut jo siltä seisomalta mukanaan ja keskityin tapittamaan animea. Muistan miten meidän piti lukea tekstityksiä ääneen, koska pikkusiskoni ei osannut ihan vielä lukea. Äänen kuulumisen seurauksena isäni jopa ihmetteli, että mitä me oikein puhumme keskenämme. Selitin sitten katsomisen yhteydessä äänien olevan japaniksi ja tekstitysten suomeksi. Hän meni tiedosta kerrassaan hämilleen ja ihmetteli mitä järkeä levyn hankkimisessa oli ollut. Se oli pikemminkin senhetkinen mietintä, joka ei loukannut minua. Ymmärsin ettei tiedetty, että Hopeanuolen kanssa päti sama juttu. Jolloin oli jääty uskomukseen, että leikattu oli se oikea versio.. En näes omistanut leikkaamatonta vielä tuolloin.

Katselukerralla pelästyin sitä kohtaa, jossa näytettiin kuinka Kaibutsu vetää yhden koiran pään irti. Tästä tulikin joksikin aikaa eräänlainen trauma/kuvottava kokemus, jolloin peitin omat silmäni tai käännyin katsomaan muualle. Meliin törmätessäni luulin koiraa tytöksi ja yllätyin myöhemmin siitä, että hän onkin poika. Jerome taas teki minuun lähtemättömän vaikutuksen ja heti ensimmäisellä näyttökerralla vaikutuin hahmosta, kun hän seisoi coolisti ammattitappajatovereidensa rinnalla. Muistan vieläkin sen tunteen. Animen loputtua Kaibutsun "kukistamiseen" olimme kaikki varmoja, ettei hirviö oikeasti kuollut.

Myös Weedin lopputunnari sai aikaan kiihkeää mietintää pääkopassamme. Ajattelimme taivaalla olevien hahmojen kertovan ketkä kuolisivat sarjan aikana. Emmekä kovinkaan väärässä olleet. Eniten taisi ihmetyttää viimeinen kuva. Näkikö Weed vanhempansa muuten vain? Vai kuolisiko Ginkin vielä?

Katsomisen jälkeen isäni kysyi minulta oliko anime ollut hyvä ja minähän tietenkin myönsin. Katsoin samana päivänä jakson toisen kerran vanhemman siskoni kanssa, joka ei ollut aiemmmin mukana. Hänhän sitten kommentoi Weedin juoksua mm. sillä tavalla että koira näytti siltä kuin juoksisi p*skat housussa. Voi taivas. Muistan miten siskoni paljasti katselun aikana Smithin lukeutuvan hänen suosikkihahmoikseen. Sen takia varmaan tarkkailin siskoni reaktioita hahmon kuolinhetkellä.

Voisin jopa vannoa että katsoimme animen kolmanteen kertaan samana päivänä. Tai no väliäkö sillä vaikka olisi ollut erikin päivä. Kaverini ei tainnut tuolla kerralla olla mukana katsomassa animea, jolloin seurasin sitä kahden sisarukseni kanssa. Muistan miten animen loputtua lähdimme ulos, kun vanhempani olivat sytyttäneet ulos nuotion. Oli sen verran pimeää, että mietin olisiko Kaibutsu mahdollisesti paikalla. Liekki oli ainakin komea ja hehkui. Kyllä siinä eräänlaisesta tunnelmasta nautti.