Maaliskuulta..

Tehdessäni keräilytarravihosta postailua lupauduin tekemään vielä muista hankinnoistani postaukset. Keräilytarravihko tuli ostettua ennakkoon, kuin toukokuun edestä. Sen takia en tilannutkaan mitään.

 Mistä ostettu?
- Keräilytarravihko on ostettu Urumista ja Weedin 18. osan ostin K-kaupasta.

Millä hinnalla?
- Keräilytarravihko maksoi 80 € ja Weedin manga 6.20 €.

Mitä tykkäsin?
- Keräilytarravihko oli kuin uusi ja harvinaisuuteensa nähden hyvä sijoitus. Olin kuitenkin pettynyt siihen, että GNG:n kuvia oli hyödynnetty vähän ja vihossa oli vastaavasti paljon tilaa tarroille. Myöskään pystysuorille tarroille ei ollut pystysuoria laatikoita.

- Manga oli jälleen mielenkiintoista luettavaa sujuvan käännöksen ja eri tapahtumien myötä. Pidin siitä miten Weedin ajatusmaailma ja tunteet tulivat paremmin esille ja miten manga keskittyi paljon kyseiseen ylipäällikköön ja Jeromeen.

Mistä ostettu?
- Ginga.fin kaupasta.

Millä hinnalla? Mitkä osat?
- 16.90 € kpl ja osat kolme ja kuusi.

Mitä tykkäsin?
- Kuudennen julkasun mangoissa on upeat kansikuvat ja tykkään runsaasta sivumäärästä.

Kolmannessa osassa tapahtumat alkavat Hyenan koiranlihan syömisestä ja päättyvät Billin ilmestymiseen. Kuudennessa osassa taas Gin joukkoineen taistelee karhujen kanssa Smithin haavoitettua ja luonnollisesti loppuu Suureen taisteluun.

Tämä julkaisu on siis vuodelta 2008 ja omistan nyt osat 2-6. Vielä olisi tavoitteena saada ensimmäinen osa samalta vuodelta ja susiosa (kaksi mangaa) vuoden 2012 julkaisusta. 2004 vuoden susiosaa kun on vaikeampi löytää.

Kolmannen osan lopussa oleva sivu hahmoista.

Kuudennen osan alussa oleva esittelysivu.

Mistä ostettu?

- Ginga.fistä.

Millä hinnalla?

- 14.90 €.

Mitä tykkäsin?

- Edellisessä osassa oli ollut paljon taistelua, joten tämä oli selkeämpi osa. Ginga sarjan sadas manga ja nyt Gin & muut Ohun soturit pääsivät vapaalle jalalle ladosta. Onneksi Daisuke sai avaimen Kurohabaki Jinemonilta.

Mutta ei varsinainen hankintani, koska tilasin tämän joskus helmikuun puolella, mutta onnistuin saamaan sen myöhemmin.

Legendaariset suomidubin sitaatit

Jotkut suomidubin sitaateista ovat syystä tai toisesta mahtavia tai älyttömiä. Tässä oma koosteeni mielestäni parhaista paloista.

"Tähtää ja ammua karhua sen elintärkeisiin elimiin. Ammu karhua johonkin elintärkeään paikkaan. Elintärkeään paikkaan."

- Gohein rohkaisupuhe Daisukelle, joka ei meinaa uskaltaa tarttua jousipyssyynsä. Sitaatin muistaa yksinkertaisuudessaan jauhetusta elintärkeä paikka nimityksestä, joka taas voi meidän ihmisten kesken tarkoittaa jotain ihan muuta..

"Nuo kolme koiraa eivät pelkää mitään. Siksi ne ovat niin pelkäämättömiä."

-  Ben on saapunut joukkonsa kanssa Kofuun, jossa heitä odottaa Tiikeriveljekset. Tanskandoggi kertoo kai-koirien tarinaa ja toteaa lopuksi tämän lauseen. Dubbaajalla on päässyt mukaan huonoa suomenkieltä.

"Etkö sinä tiedä kenen kimppuun sinä hyökkäät? Olen suuri Sniper, joka tappaa kaikki vihollisensa!"

- Hopeanuoli ja Sniper ovat aloittaneet taistelun ja Hopeanuoli hyppää puusta suoraan kohti tätä dobermannia. Jos nyt ajatellaan leikkaamattonta versiota niin siellä puhutaan Sniperistä tarkka-ampujana, jolta ei näin mene kohde ohi. Kerrassaan hyvä sitaatti sillä olen varma etteivät lapset ymmärtäisi koko tarkka-ampuja asiaa. En minäkään ymmärtänyt kuin leikkaamattomien puolella ja Sniperin nimen selityksen yhteydessä.

"Mikä tämä suuri lätäkkö on?"

- Hopeanuoli on laivalla lauman kanssa ja  ihmettellee hänen ympärillään olevaa vesistöä. Lausahduksessa tulee suorastaan ihanasti esille Hopeanuolen nuoruus ja tietämättömyys maailmaa kohtaan. Heheh, lätäkkö.

"Auttakaa minut ales täältä!"

- Hopeanuoli on tällä kertaa iskenyt dobermannin puuhun kiinni kaulapannastaan. Vasta myöhemmällä iällä itselleni paljastui että ales sana oli jotakin murretta. Mutta tiedä sitten oliko kyseessä dubbaajan sanasekoilua vai murteen käyttöä. 

"Minun nimeni on Bill, tästä lähtien me olemme ystäviä."

- Bill päättää liittyä Ohun sotureiden mukaan Hopeanuolen vakuutettua dobermanni. Sitaattia täydentää uroksen herrasmiesmäisyys ja animessa nähty silmien kiilto.

"Uketsu, Aketsu, Minaketsu."

- Dubbaajat esittelevät tyylikkäästi kraateriin jääneille Ohun sotureille Mutsun kenraalit. Kun tietää kenraalien oikeat nimet Uzuki, Hazuki ja Minazuki voi vain nauraa leikatun version esittämille nimille. Miltä olisivat kuulostaneet Utsuki, Hatsuki ja Minatsuki?

"Minä olen Akema."

- Punasillmä alias Akame yrittää esitellä itsensä tultuaan avuksi kraateriin joutuneille Ohun sotureille. Ikävää ettei leikatuissa käytetty aiemmin Akame nimitystä, joten Akemaa ja Akamea vierastetaan.

"Niihin verrattuna, jotka vaarantavat henkensä taistellakseen Akakabutoa vastaan, sinä olet pelkkä nolla!"

- Kisaragi on jäänyt ihastelemaan Ohun sotureita, jotka kiipeävät noin vain kraateria ylöspäin. Siperianhusky lähtee avuksi Terryn rohkaisemana. Loistava sitaattikäännös alkuperäisestä vaikka leikattujen puolella saatammekin luulla puhujaa Musashiksi.

"Kirotut idiootit!"

- Harppuunakarhu tapattaa koiria kaatamalla niiden päälle puun. Myös Ben on aiemmin kieltänyt uroksia hyökkäämästä, mutta käskyä ei olla noudatettu. Hakuro on tympääntynyt tähän typeryyteen ja näin on luvassa mahtavaa äänen käyttöä edellä mainitun sitaatin muodossa.

"Siirtykää syrjään niin minä possautan sen karhun palasiksi."

- Suuren Taistelun aikana Gohei astuu esiin aseensa kanssa haluten ampua Akakabuton. Aivan Goheilta kuulostavia sanavalintoja, joissa kaksikon viha toisiinsa näkyykin. Tämähän on hauska.

"Hopeanuolella ja sen ystävillä on jotakin minkä me menetimme kauan sitten. Niillä on rohkeutta, oikeuden takia ne uskaltavat vaarantaa henkensä."

- Erityisesti Daisuken isä ihmettelee mikseivät he saaneet karhua hengiltä. Gohei vastaa etteivät he edes yrittäneet ja selittää mitä mahtavaa Hopeanuolessa ja hänen ystävissään oli. Sitaatissa on oma voimakkuutensa ja siinä huomaa koirien tehtävän merkityksellisyyden.

"Kuulkaa ystävät, me voitimme!"

- Hopeanuoli julistaa muiden kanssa voittoaan ja suree samalla kaatuneiden puolesta. Enempää ei tarvitse selittääkkään..

Kummat, Igat vai Kogat?

Päätin tehdä postauksen, jossa kerron mistä Igojen ja Kogien ominaisuuksista pidän ja kumpi näistä ryhmistä vie voiton.

Igat ovat ninjakoiria, jotka elivät suojellen pyhää Itō-taloa. He ovat perineet talon edesmenneiltä ihmisomistajiltaan, jotka ovat jättäneet Igoille jälkeensä pyhät kirjoituksensa. Ei tiedetä tarkalleen mitä kirjoitukset sisältävät, mutta mangassa on tullut esille että ne sisältäisivät jotain tietoa taistelutekniikoista.

En ole koskaan oikein välittänyt siitä seikasta, että Igat ovat ninjoja. Mutta heidän suhteensa luontoon on iskenyt minuun monella tavalla, koska olen itsekkin jonkinlainen luonnolapsi. Igat ovat mm. kaivaneet tunneleita, tehneet piikkiansoja, hyödyntäneet ohdakkeita ja ninjat taitavat vieläpä Raikakeninkin.

Minua kiehtoo tämä mystisyys ja salaperäisyys mikä näissä kishuissa on. Ja sen takia Igat ovat mielenkiintoisia GNG:ssä. Weedissä heitä ei nähdä lainkaan ja Orionissa on vain epämääräisiä Akamen lapsenlapsia mikä on jollain tapaa tylsää.

Ihailtavina ominaisuuksina voisi ajatella uskollisuuden, soturimaisuuden ja Itō-talon ja kääröjen suojelemisen tehtävänä.

Kogat ovat myös koiranlihaa syöviä irokeesipäisiä ninjakoiria, joiden tehtävä vuorostaan on saada haltuun Igojen pyhät kirjoitukset. Tämän takia Igojen ja Kogien väliset suhteet ovat toisiinsa ainoastaan vihollisia, jotka käyvät loputonta taistoa kääröistä.

Jos nyt ulkonäköä ajatellaan niin pidän enemmän Kogien ruskeasta väristä verrattuna Igan tylsään valkoiseen. Mutta molemmille käy hyvin niille laaditut turkinvärit. Irokeesi on toisaalta siistin näköinen näillä koirilla, mutta itse miellän sen vain rumaksi ominaisuudeksi.

Kogat elävät toki luonnon keskellä, mutta mielestäni ne eivät hyödynnä sitä mitenkään erityisesti kuten Igat. Olen myös aina kaivannut näille shikokuille jotain kunnon erikoisiskua, sarjassa nähty katoamistemppu "Kieuseru Shōshitsu" on vain jotain mielikuvituksetonta. Käyttäähän toki koirien johtaja Kurojaki sirppiä, mutta se ei ole suinkaan sama asia kuin omata erikoisisku.

Kaiken kaikkiaan heissä on oma kiinnostavuutensa mm. silloin kun Kogat ovat Igojen uhkana pahismaisiin tapoihinsa kuuluen. Lisäksi pidän näihin yhdistetystä kannibalismista, joka herättää koirissa pelkoa. Koirien syömisessähän on se uskomus, että he saavat näin vastustajien voimat itselleen.

Tesshinin ansiosta Kogien esiintyvyys on GNG:n jälkeen melko hyvä. Eli Weedissä päästään vielä jotenkin tutustumaan näihin ninjoihin, vaikka kannibalismi on kuollut Kurojakin mukana. Orionissa nähdään joitain yksittäisiä koiria Tesshinin rinnalla ja Kogien asema on heikentynyt shikokujen jouduttua luopumaan Gyōjanumasta.

Hyvät ja huonot puolensa kummassakin.

Kumpiko sitten vie voiton? Vastauksena, Igat.

 - Pääsyy on monipuolisissa erikoistaidoissa ja luonnonläheisyydessä. Kogille kuitenkin nostan hattua kannibalismista, rodusta ja Igojen uhkana toimimisesta.

Keräilytarravihko

Keräilytarravihkon etu- ja takakansi

Hankin postikuluttomalla viikolla sitten vähän suuremman ostoksen Urumista. Pari kuukautta sitten tällainen vihko oli myös Ginga.fissä, mutta en mennyt sitä tilamaan kerta olin hankkinut jo määräämälläni rahasummalla oheistuotteeni.

Mikäkö sitten tämä kuvan tarravihko on? Nimestä päätellen se on ollut vuonna 1987 oheistuote, johon on kerätty siihen kuuluvia tarroja, joita on 60 kappaletta. Kokoa tuotteella on 15 x 10,5  sentin verran ja se sisältää 32 sivua.

Aivan aluksi keräilytarravihosta löytää tällaisen aukeaman. Kuvia GNG:stä on todella vähän sillä vihossa on enimmäkseen tarralaatikoiden kuvia.

Keskellä tarravihkoa löytää aukeaman GNG:n hahmoista. Samainen kuva on animessakin ennen kuin Ohun soturit lähtevät taistelemaan viimeistä vihollista, Akakabutoa vastaan. Sitä on myös käytetty normaalien tarrojen tarrapussien selkäpuolena.

Lopuksi on kuva Daisukesta ja Ginistä kuun äärellä vannomassa Akakabuton kukistamista. Tähän tarrojen keruu päättyykin.

Lopussa on kuvat omista tarroistani eli 64-65, 68-70, 73, 76 ja 115. Vasemmalla puolella oleva kuva koirista karhun kimpussa on numero 115, Sniper ja Lloid numero 73, Cross ja Gin numero 64, Cross ja pennut numero 65, Fuji numero 68, Gin numero 69, Ben & muut numero 70 ja Ben kuolleena numero 76, joka onkin ainut tarra minkä olen saanut ilmaiseksi.

Yksiä parhaimpia (sekä kallein) hankintojani, vaikkakin 80 euroa alkoi tuntua lompakossa. Ennen keräilytarravihon hankintaa olin katsellut kokoelmavideoita ja kuvia kyseisestä tuotteesta, mutta eihän se ollut puoliksikaan niin upeaa kuin pidellä vihkoa omissa kätösissäni. 

Pidän hankinnastani äärettömän paljon sen ulkoasun ja harvinaisuuden kannalta. Ideakin on ihanan lapsenmielinen. Ehkä olisin kaivannut edes pienempiä GNG:n kuvia noiden isojen laatikoiden keskelle. Olihan otteita animesta vain kolmella sivulla. 

No rupeanko sitten keräilemään tarroja näihin? Vastauksena, en. Vaikka tällä hetkellä näiden tarrojen säilöminen on vaikeaa aion joskus mieluummin säilöä ne johonkin kansioihin tai vastaaviin. Lisäksi en usko että saisin puoliksikaan aseteltua tarroja niin hienosti tähän kuin uuteen vihkoon. Minua myös häiritsee se ettei pystysuorille tarroille ole pystysuoria laatikoita vihossa mikä saa näyttämään sellaiset tarrat typeriltä.

Keräilyn aion jättää joksikin aikaa tauolle. Orionia ja Weediä suomeksi aion toki kerätä aktiivisesti.

Vielä on kuitenkin luvassa mitä olen hankkinut keräilytarravihon lisäksi.

Ulkoasun siistintää ja toivepostausten etsintää

Muutin blogin ulkoasua eilen ja tänään vähän keveämmäksi koettuani vihreän värin kovin raskaaksi tälle blogille. Uusina asioina siis mm. vaaleampi sinisen sävy ja tekstin reunoilta löytyy nyt suurempi valkoinen alue. Levensin myös otsikkokuvaa ja laitoin blogin nimen näkyviin sen sijaan, että piilottaisin sen kuvan alle.

Olen itse ainakin kokenut viime aikoina blogini tekstit tylsiksi siinä määrin, ettei niissä ole ollut aiheeseen liittyviä kuvia. Ja tehdessäni postauksia kuukauden hankinnoista, aion mieluummin ottaa useampia kuvia kuin ryhmäkuvia. Näissä siis pyritään petraamaan!

Mukavaa huomata että blogiini on liittynyt uusia lukijoita. Siksi olenkin kiinnostunut kysymään, millaisia blogitekstejä haluaisitte minun kirjoittavan? Olen itse asiassa suunnittelut jo joitain tulevia merkintöjä, mutta suuremmaksi osaksi ne koskevat keräilyä. En paljasta niistä sen enempää, jotta olisi jonkinlaisia yllätyksiä jäljellä..

Jos lukijoillani olisi jotain ideaa blogimerkintöjä koskien, ilahtuisin jos kommentoisitte niistä tähän. Olen kirjottanut pitkälti oman mieleni mukaan, joten nyt lukijoillakin olisi mahdollisuus tulla kuulluksi ehdotuksien kautta.

Videpostauksia en valitettavasti voi tehdä. En yksinkertaisesti osaa värkätä tarpeeksi kamerani ja koneeni kanssa, jotta saisin edes siedettävän näköisen videon aikaan. Youtuben käyttö on myös yhtä historiaa minulle ja en pidä järin nimestänikään siellä.. Jos sen menisin poistamaan niin samalla bloginikin häviäisivät tuhka tuulena ilmaan. Uutta tunnusta olen joskus yrittänyt tehdä, mutta en ole päässyt sisään.

Joten videopostauksista olisi minulle aivan liikaa päänvaivaa. Kaikkia mahdollisia ehdotuksia saa tehdä. Ei ole olemassakaan huonoja ehdotuksia.

Ginga-kaupat arvostelussa

Päätinpä tehdä tällaisen postauksen, joka pohjautuu pitkälti omiin kokemuksiini ja mielipiteisiin. Jätän kuitenkin Huuto.netin ja Futagoshopin kaltaiset kauppasivustot laskuista, kun en ole niitä itse voinut mitenkään hyödyntää. Hopeanuoli-kauppa taas olisi verrattavissa Ginga.fin kaupan toimintaan, joten siitäkään ei sen kummepaa arvostelua.

Ginga.fin kauppa

+ (Yli) 50 euron tilauksille ilmainen toimitus ja muutenkin postikulut ovat sopivaa luokkaa. Toki riippuvathan kulutkin siitä millaisen tuotteen olet tilannut, joka vaikuttaa automaattisesti postikuluihin. Kun olen paksumpia mangoja tilannut on ollut ihan ymmärrettävää että kuluja on tullut pari euroa enempi.

+ Kohtuulliset/keskiverto hinnat. Arvostan sitä että keräilytavaraa löytyy kohtuullisilla hinnoilla ettei aina tarvitse pulittaa hirveän paljon yhdestä oheistuotteesta tai mangasta. Säästöjäkin on tullut tehtyä mukavasti kun olen ostanut Ginga.fistä.

+ Nopea toimitus & ystävällinen asiakaspalvelu. Pakettejani en ole hirveän kauaa joutunut odottelemaan ja nekin on pakattu todella huolellisesti ettei ole näkynyt edes sormenjälkeä yms. Asiakaspalvelu on ollut ystävällistä ja ottanut ilo mielin vastaan mm. tuotetoiveita.

+ Tarjouksia on löytynyt/löytyy usein. Tälläkin hetkellä Ginga.fin kaupassa on myynnissä joitain tuotteita 5-30 % alennuksella. Hieno juttuja ja viime vuonna hankin mm. Weedin taidekirjan alennusten aikaan, jolloin lopullinen hinta oli noin kuusikymmentä euroa.

- Valikoima ei niin laaja & ei päivity niin nopeasti. Ginga.fissä on kyllä monenlaisia tuotteita, mutta ehkä toivoisin suurempaa laajenemista valikoiman suhteen ja että sen seurauksena sivu päivittyisi useammin.

-/+ Ei ole postiennakkoon mahdollisuutta. Tämä vaihtoehto ei ole vaikuttanut oikeastaan mitenkään omaan tilaamiseeni, kun se kerta tapahtuu pankin kautta. Ja jos kyseinen mahdollisuus olisi, niin se olisi asiakkaille kalliimpaa.

-/+ Lahjakortit. Kiva ajatus siinä mielessä, jos aikoo ostaa lahjakortin alennuksena jollekkin kaverille.

Urumi

+ Laaja valikoima Gingan saralla ja harvinaisempia oheistuotteita löytyy useammin.

+ Mukava, asiallinen ja ystävällinen asiakaspalvelu. Kaiken kaikkiaan ei ole ollut mitään ongelmia sivuston ja sen asiakaspalvelun suhteen tai jos on ollut niin olen kyllä saanut sen mukaista hyvitystä.

- Hinnat kalliimpia ja postikulujakin kertyy enemmän useasta tuotteesta. Tämä on useasti vaikuttanut omaan tilaamiseeni. Toki kaikki hinnat eivät ole niin hirveitä, mutta sitten niissäkin ärsyttää postikulut ja koko summa yhteensä..

+ Nopea toimitus ja jos tilaa ennen kello neljää saa tuotteen postilaatikkon seuraavana päivänä. Jälkimmäisestä seikasta pidän erittäin paljon joka tekee tilaamisesta kivaa. Urumi hyödyntää myös vanhoja paketteja pakkausmateriaaliksi ja pakkaa tuotteet muutenkin hyvin.

- Joitain ikäviä muistoja tilaamisesta esim. se kun maksoin verkkopankilla, mutta tuote postitettiin postiennakolla jonkun kesätyöntekijän virheestä..

+ 20 euron kanta-asiakaskortti alentamassa hintoja. Toki tuotteista ei saa täyttä kahdenkymmenen euron hintaa, koska postikuluja ei oteta huomioon..

Kertokaa toki omiakin mielipiteitänne tai kokemuksianne kommentoimalla. (:

Tammi- ja helmikuun hankintoja

Päätinpä nyt tehdä yhteenvedon kahden kuun ostoksista. Varmuutta en mene sanomaan miten jatkossa aion tehdä, ainakin kuukausien ostoksista omat postauksensa. Mutta tällainen postaus tähän väliin jahka alan jälleen kirjoittamaan uusia tekstejä.

Helmikuussa hankin Weedin 16. osan, Byakuren no Fangu mangat 1-2 sekä Fang 1. Nämä muut Yoshihiron koiramangat (=ei Ginga-aiheiset) hankin syntymäpäivälahjaksi. Olen tarpeeksi kauan muutenkin vitkutellut muiden ei Ginga-aiheisten sarjojen ostoa. Ostin Byakuren no Fangun uusimman julkaisun eli kolmannen lähinnä siksi, että tykkään paksuista julkaisuista vaikka selailu saattaakin aiheuttaa turhautumista. Ei hassumpaa selailtavaa, vaikka olikin vähän tylsän puoleinen sen takia etteivät koirat puhua mitään (jos nyt vaikka mahdollista suomijulkaisuakin ajateltaisiin..). Fangissa ei ollut myöskään mitään valittamista, mutta en erityisemmin ymmärrä sarjaa kahden mangan perusteelta.

Orionin 21. olin tilannut jo aiemmin, mutta nyt se oli rantautunut luokseni.

Mukavaa omistaa jo nämä tarinat. Jossain vaiheessa voisi hankkia Kaccu no senshi Gamun yhden mangan ja Lassien kaksi mangaa. Katsotaan vain missä vaiheessa..

Weedistä ei sen kummempaa sanottavaa. Lukekaa arvosteluni täältä.

Maaliskuussa nappasin Fang 2, Keräilytarrat 64, 65, 68-70, pinssin, Weedin 17. osan ja Shin Gaidenin. Löysin aika äkkiään Ginga.fistä Fangin toisen osan sen jälkeen kun olin aiemmin tilannut ensimmäisen osan. Keräilytarroja lähti halvalla, joten nyt oli välttämätöntä käyttää tilaisuus hyväksi ja napata niistä mahdollisimman moni itselle. Hm, meniköhän noihin kaiken kaikkiaan noin 15 euroa? Alapuolella oleva pinssi on hyväntekeväisyystilaisuudessa käytetty yksilö, joten se maksoi muutaman euron enemmän kuin esim. mitä olen GNG:n pinsseistäni maksanut, noin seitsemäntoista euroa kaiken kaikkiaan. Siitä huolimatta pidän tätä todella arvokkaana ja rakkaana osana kokoelmaani. Onhan siinä upeita hahmojakin.

 

Weedin 17. osan arvostelu täällä.

Shin Gaidenin 2. osan arvostelu täällä.