Japan Pop 06/2012

Tein lehdestä joskus tämänkaltaisen postauksen. Nyt päätin julkaista siitä varsinaisen Takahashin haastattelun.

Haastattelussa Animeconin kunniavieras

Yoshihiro Takahashi

Teksti: Helena Lipponen

Yoshihiro Takahashi on Suomen tunnetuin mangaka, vaikka hänen sarjojaan on vasta muutaman viime vuoden aikana alettu kääntää suomeksi. Anime-versiot tunnetaan kuitenkin jo pitkän ajan takaa: Ginga nagareboshi Gin eli Hopeanuoli on sarja, jonka käytännössä katsoen kaikki parikymppiset suomalaiset tietävät, harrastivat animea tai eivät. Hopeanuolen pojasta kertova Ginga densetsu Weed taas on houkutellut nuoremman sukupolven mukaansa. Japanissakaan Ginga-saaga ei osoita loppumista: Weed-mangan päätyttyä 60. osaansa, jatkuu tarina kertoen nyt rämäpäisestä Orionista, Weedin pojasta.

Takahashi itse ei ollut tietoinen sarjojensa suosiosta Suomessa ennen viime vuotta. "Olin kuullut huhuja siitä, että Hopeanuoli oli suosittu Pohjoismaissa, mutta se oli tosiaan silloin parikymmentä vuotta sitten", Takahashi kertoo. Pohjoismaiseen leikattuun versioon Takahashi ei ole tututstunut, mutta Hopeanuoli koki samantapaisen myös Japanissa, kun se julkaistiin VHS:lle: 21-osainen anime lyhennettiin noin kahteen tuntiin.

"Se oli todella epäselvä, juonesta ei ymmärtänyt mitään", Takahashi toteaa hieman pettyneenä. Muutenkin sarjojen luoja suhtautuu anime-versioihin hieman epäillen. "Kummassakin animessa piirrosjälki on hyvin erilaista omastani, joten ne näyttivät alkuun hieman oudoilta. Animessa toisaalta on se hieno puoli, että sillä tavoittaa erilaisia ihmisiä ja sillä pääsee Naruton kaltaisten isojen sarjojen joukkoon."

Suomessa Takahashi on nyt jo toista kertaa ja kertoo jälleen yllättyneensä siitä, miten lämpimästi hänet otettiin vastaan. Mangakalle, jolla on aktiivisesti ilmestyvä sarja, on raskasta lähteä matkaan. Takahashi kuitenkin naurahtaa, että tulee ilomielin uudestaankin - jos vain selkä kestää.

"Naisfanit tuntuvat pitävän siitä, kun hahmot kuolevat sankarillisesti, oman aatteensa puolesta taistellen. Ilmeisesti tällaisia miehiä ei löydy Japanista."

Suomalaiset Hopeanuoli-fanit ovat vannoutuneita asialleen ja vanhimmat faneista ovat olleet mukana kymmenisen vuotta. Mitään suuria eroja Takahashi ei kuitenkaan osaa japanilaisten ja suomalaisten välille laittaa. Yllättävästi Takahashin sarjoja seuraa Japanissakin suuri naisyleisö. Vaikka Ginga densetsu Weed sekä Orion ilmestyvät mieslukijoille suunnatussa Manga Goraku -lehdessä, on sarjan lukijoista noin 80 prosenttia naisia.

"Naisfanit tuntuvat pitävän siitä, kun hahmot kuolevat sankarillisesti, oman aatteensa puolesta taistellen. Ilmeisesti tällaisia miehiä ei löydy Japanista", Takahashi selittää hymyillen.

Gingan väkivaltaisessa maailmassa hahmoja kuoleekin paljon, sillä sota ei tunnu realistiselta, jos kaikki selviävät siitä hengissä. Aina hahmojen kuolema ei kuitenkaa miellytä Takahashiakaan. "Weed-mangan loppupuolella tapoin yhden päähenkilöistä ja se on näin jälkikäteen harmittanut."

Weed ja Gin ovat kuitenkin turvassa, sillä heidän kohtalostaan kysyttäessä Takahashi vastaa heti kieltävästi. Vanhat sankarit saavat siis huoletta jatkaa elämäänsä. Uusi johtajakoira, Orion ei ole kuitenkaan niin turvassa. Ginga densetsu Weed: Orion on suoraa jatkoa Weed-mangalle ja koirien paratiisi Ou on jälleen kaaoksen vallassa, kun tulivuoren purkaus erotti laumat ja perheet toisistaan. Sarjan päähenkilöt Orion, sekä tämän veljet Sirius ja Rigel, yrittävät koota perheensä ja puolustaa alueitaan tunkeilijoita vastaan.

"Orionin kohtaloa olen miettinyt. Se elää taistellen kuten isoisänsä Riki sekä setänsä Yukimura, joten se saattaa kuolla sarjan aikana", Takahashi pohtii. Mitään lopullisia päätöksiä Takahashi ei ole kuitenkaan tehnyt, vaan antaa tarinan edetä myös omalla painollaan eikä ole päättänyt sarjan pituuttakaan. Esimerkiksi Hopeanuolessa tarina alkoi keskittyä koiriin ja ne alkoivat puhua vasta kustantajan ehdotuksesta.

Orion-manga tarjoaa suomalaisille faneille mielenkiintoa myös muuten kuin Ginga-teemallaan. Sarjan 19. osassa ilmestyy uusi hahmo, nimeltään Andy, jonka nimi tulee Antista. "Harkitsin Anttia koiran nimeksi Sangatsu Mangan ja Punaisen Jättiläisen kustantajien Valkaman ja Grönlundin mukaan, mutta nimi oli liian vaikea lausuttavaksi Japanissa", Takahashi ilmoittaa. Andy onkin omistettu suomalaisille faneille, sillä se on kotoisin Suomesta. Lisäksi Andyltä löytyy huomattava sukulainen Ginga-saagasta: se on saksanpaimenkoira Johnin veljenpoika.

"Andyn rooli tulee olemaan samantapainen kuin mitä Johnilla oli," Takahashi paljastaa. Mutta oliko John sitten suomalainen? "En ole päättänyt asiaa", Takahashi naureskelee. "Monet ovat täällä Suomessa olleet siitä niin innoissaan, mutta pitää miettiä sitä."

Viime vuonna Traconissa Takahashi mainitsi kuitenkin laittavansa tarinaan karjalankarhukoiran. Onko Andy tulosta tästä? "Ei, karjalankarhukoira tulee olemaan oma hahmonsa. Voisin mahdollisesti kirjoittaa sen tarinaan ensi vuoden puolella. Ehkä Andy toisi sen mukanaan Suomesta? Tosin voi olla, että se tulee olemaan jossain toisessakin tarinassa kuin Orionissa", Takahashi jatkaa. Ginga-saagan tarinat ovat Japanissa sen verran suosittuja, että hän tekee töitä kahdelle eri kustantamolle, joka tuo hahmojen käyttämiseen omat käytäntönsä.

Muitakin pieniä paljastuksia Takahashi tekee. "Hopeanuolessa esiintyneet vanhat hahmot eivät tule olemaan kovin isossa roolissa Orionissa. Ne ovat jo sen verran vanhoja... Tai no, Akame on tietysti ninja. Se voi mahdollisesti yllättää." Myös Crossin taustatarinaan tulee mahdollisesti täydennystä. "Cross on tuntenut Unsain, mutta jätti tämän sitten kohdattuaan Benin." Unsai on yksi uusista hahmoista, joka on mukana auttamassa Orionia tämän taisteluissa.

Vaikka Orion ilmestyy viikottain, on Takahashilla myös muita suunnitelmia. Häneltä on tähän mennessä ilmestynyt useita hahmojen menneisyyttä käsitteleviä teoksia. Rikin lapsuustarinan lisäksi Takahashi on tehnyt lyhyttarinat Tiikeriveljeksistä sekä Benizakurasta.

"Tahtoisin tehdä tarinat vielä Benistä ja Crossista sekä Akamesta", Takahashi kertoo. Rikin tarinaa Takahashi ei suunnittele enää jatkavansa, vaikka monet olisivat siitä kiinnostuneita. "Sehän ajoittuisi siihen, kun Riki olisi menettänyt muistinsa ja se ei olisi kovin kiinnostavaa." Takahashi pohtii asiaa hetken ja virnistää sitten. "Miten olisi Akakabuton lapsuustarina? Vai olisiko se liian epäreilua koiria kohtaan?"

Takahashi suhtautuu sarjoihinsa huumorintajuisesti ja osaa naureskella myös omille virheilleen.

"Weedin tarina-arkki, jossa pahiksina oli japaninmakakeita.. Sitä tahtoisin pyytää ihan anteeksi faneilta."

Ginga-saaga on Japanissa jatkunut mangaksi poikkeuksellisen pitkään ja sarjaa sekä sen oheiskirjoja on ilmestynyt yli 100. Oheistuotteita Gingasta on ilmestynyt verrattaen vähän. "Hopeanuolen oheistavarat ovat kalliita Japanissakin ja ne ovat varmasti vielä kalliimpia Suomessa", Takahashi toteaa. "Weedistä teetettiin figuureita Kiinassa, mutta niistä tuli aika kehnoja." Weedin oheistuotteet ovatkin suurimmaksi osaksi erilaisten tapahtumien ja saavutusten ansiosta tehtyjä. Esimerkiksi Orionista on tehty kankaiset kirjansuojukset, joita annettiin fanilahjoina, kun Orion oli ilmestynyt 100 luvun verran.

"Asiaa ei ole mietitty, koska on vaikea päättää, millaisia tuotteita tehtäisiin ja miten paljon", Takahashin toimittaja Yūji Saka toteaa. Takahashilla itsellään on työsarkaa jo Orionin tekemisessä, joten hän ei ehdi oheistuotteisiin hirveästi perehtyä, vaikka onkin mukana niitä miettimässä. Jo hahmojen ulkonäköjen suunnitteleminen ja rotujen valitseminen vie paljon aikaa. Roduiksi Takahashi valitsee niitä, joita hän on itse omistanut tai tahtoisi omistaa. Ulkonäöt ja koirien värit hän valitsee usein fiilispohjalta.

"Mukavimpia piirrettäviä hahmoja ovsat GB ja Smith." Vaikeimmiksi piirrettäviksi Takahashi nimeää Gennain ja Masamunen. "Masamunen piirrostyyli itse asiassa vaihtuu sarjan aikana. Piirsin sen hetken aikaa eri tavalla ja huomasin sen vasta jälkeenpäin." Vaikka suosikkeja löytyy hahmoista, on itse tarinoista vaikea valita suosikkia.

"Weedin tarina-arkki, jossa pahiksina oli japaninmakakeita.. Sitä tahtoisin pyytää ihan anteeksi faneilta."

"En osaa päättää omaa suosikkiani tarinoista, koska ne, GNG, Weed ja Orion ovat kuitenkin samaa tarinaa. Hopeanuolessa oli kovempaa menoa ja Akakabuto oli hieno, joten se on ehkä suosikkini. Toisaalta, Weedissä ja Orionissa on taas aiempaa paljon laajempi kaarti pahiksia: Hougen, venäjältä tulleet koirat, Sanada.."

Takahashi on kertonut Suomen vierailustaan myös Orion-mangan lopputeksteissä sekä suomalaisille omistetussa, Johnista kertovassa, lyhyttarinassa. Tämä on aiheuttanut reaktiota Japanissa. "Monet ovat alkaneet kiinnostua sarjasta, koska se on niin suosittu Suomessa", Yūji Saka kertoo.

Suosio Suomessa on jatkuvaa, sillä kymmeniä vuosia olemassa ollut fanikanta jatkaa ja löytää uusia muotoja. Suomeen on esimerkiksi perustettu ensimmäinen virallinen anime-sarjalle omistettu järjestö, Suomen Hopeanuoli-fanit, jonka kunniajäsen Takahashi nykyisin on. Myös huhuja Takahashin muiden sarjojen kääntämisestä on liikkeellä paljon ja kaikki tuskin jäävät edes huhuiksi.