Lipastojen fanitarinoita

Tein joskus postauksen niistä fanitarinoista, joita olen laittanut foorumeille. Lipastoista löytyy myös käsinkirjoitettuja tarinoita. Keskeneräisiä sellaisia.

Tarinat ovat niiltä ajoilta, kun olin iältäni 12-15.

Uusi aika

Tarina alkaa sillä, kun Gin herää aikaisin Torahampaalla. Sakura seuraa puolisoaan samaiseen paikkaan. Gin uskoutuu Sakuralle ongelmastaan: uusi johtajuus isän kuoleman jälkeen. Siihen liittyvä vastuu. Keskustellessa Gin ilmoittaa myös, että hänen tulisi lähteä kiertämään Japania Johnin ja Akamen kanssa. Mm. Kyushussa hän tulee olemaan seuraavat 3 kk. Sakura hyvästelee lähtöä tekevän miehensä ja Reika istuutuu seuraan. Hän ottaa puheeksi Sakuran raskauden, josta tämä ei ole kertonut Ginille. 

Sillä välin Ginin, Johnin ja Akamen luona. Kolmikko kuulee rapinaa puskista. John menee tutkimaan asiaa ja näkee rautoihin joutuneen Kiatsun. John auttaa naaraan pulasta ja Akame selittelee ystävän viivyttelyä. Auttaa jotain ansaan juuttunutta jänistä. Koiran palattua matka jatkuu taas. Mutta John poikkeaa ovelasti takaisin Kiatsun luo. Siellä hän ei tosin ole enää. Gin ja Akame ihmettelevät tätä paluuta, jota John ei kuitenkaan selittele. Akame tietää mitä kävi.

Kolmikko poikkeaa johonkin kylään, jossa asiat näyttävät olevan hyvin. Kaiken ollessa rauhallista, hyökkää tuntematon naaras Johnin kimppuun. Kiatsu on suuttunut kolmikolle tunkeutumisesta hänen alueelleen. Kiatsu pitää koiria muukalaisina, uhkana. Lopulta Gin, John ja Akame lähtevät vähin äänin, kun asia on sovittu.

Kiatsu saa Lectorin ja Thunderin peräänsä. He ovat kiinnostuneita Ginin olinpaikasta. Kiatsu onnistuu haavoittamaan kumpaakin, jolloin alkaa pakomatka. Naaras törmää kolmikkoon uudelleen ja Lector & Thunder kadottavat Kiatsun. Tiet erkanevat jälleen.

Gin ja Akame alkavat saarnata Johnille siitä, ettei hän voisi tietyistä syistä olla tekemisissä naaraan kanssa. Sitten näytetään vielä lyhyt kohtaaminen, joka ei ole ihmeellinen. Kiatsu alkaa tehdä matkaa Ohuun ja kolmikko lähtee Shikokuun.

Kiatsu tapaa Ohussa pentu-Weedin ja miettii kertoako tälle ylipäälliköstä. Weed kertoo äitinsä kuolemasta ja myös GB ilmantuu paikalle. Gin ja muut alkavat saapua Ohuun ja Gin kuulee pian Sakuran kuolemasta. John taas kertoo tunteistaan naarasta kohtaan, mutta Kiatsu on varattu. Koirat hautaavat Sakuran. Tarina päättyy siihen, kun naaras seisoo Torahampaalla sateen keskellä.

En tiedä, mitä sinänsä olen ajatellut tarinaa kirjoittaessani. Että jotkut sarjaan liittyvät faktat olisivat totta siinä? Vai että tekisin ihan oman tarinan? No, joka tapauksessa liian moni asia naurattaa minua. (Tässä versiossa Gin ei ole läheskään niin vanha kuin GDW:ssä. Eli on hädin tuskin kulunut 14 vuotta. Korkeintaan noin vuosi tai pari.)

A) Gin ei huomaa Sakuran raskautta. Tämä tuntuu jotenkin epäloogiselta ja tyhmältä. Vaikka en ole varsinaisesti suunnitellut Sakuran raskautta. Olen vaan päättänyt jonkun ajankohdan. Puhumattakaan ns. raskausmahan koon miettimisestä. Toisaalta Gin on voinut olla liian suruissaan isänsä kuolemasta ja uusista haasteista, jolloin jotkin asiat ovat voineet olla vähemmän painossa.

B) Minusta on jotenkin outoa, että Gin ei mene selvittelemään kuulemiaan ääniä. Se on vain Johnin vastuulla. Myös tuo rapina on ehkä väärä tapa kuvata ääniä. Lisäksi Akamen selitys on naurettava ja en välttämättä usko, että hänkään olisi pysynyt paikallaan. Jänöstä olisi tullut ruokaa..

C) Se että John onnistuu livahtamaan, kun he liikkuvat kolmistaan. Eikä hänen tarvitse selitellä sitä mitenkään.

D) Kiatsun pakaneminen ja se, että Lector ja Thunder unohtavat tehtävänsä. Ginin löytämisen, vaikka törmäävät häneen. Ei jessus!

E) Olen kuvannut Akamen kovin tylyksi ja ankaraksi. Kun hän selittelee Ginin kanssa, miksi John ei saisi olla tekemisissä naaraan kanssa. Giniltä tämä tuntuu paljon hyväksyttävämmältä.

F) Johnin tunteet! Jotenkin on vaikea uskoa, että niitä voisi olla yhden kohtaamisen perusteella ja seuraavassa puhutaan jo rakastamisesta. What?

Seikkailumatka

Kiatsu hyppii puissa ja päätyy Hougenin alueen lähistölle. Hän sattuu putoamaan puusta ja onnistu törmäämään Hougenin sakkiin. Hougen tiedustelee mitä naaras tekee hänen maillaan. Ja aivan kohta jokin ruskea koira hyökkää puusta Kiatsun päälle. Kiatsu onnistuu tappamaan koiran.

Hougen huvittuu naaraasta ja usuttaa laumansa Kiatsun kimppuun. Hän onnistuu tappamaan ainakin neljä, kunnes tulee tilaisuus paeta puuhun. Kiatsu saa Hougenin väen mukaansa ja he joutuvat taistelemaan Ohun sotureiden kanssa. Kiatsu itse ei osallistu taisteluun. 

Hougen on raivoissaan Kiatsun käytöksestä ja on tullut Torahampaalle ainoastaan siksi. Seuraa pitkiä kuvauksia taistelusta, jonka päätteeksi Hougen kuolee. Kiatsun puoliso ilmestyy taistelun keskellä ja yhdessä he ns. viimeistelevät koiran. Rauha palaa Ohuun ja kaksikon onnellisuus v*tuttaa Johnia.

Mitähän tästä tarinasta voisi sanoa? Aika nopeatempoisesti kirjoitettu aikanaan, kun olen halunnut vain päästä tiettyihin kohtauksiin ja tapahtumiin äkkiä. Ei siis oikeasti keskittyä kirjoittamaan, vaan kokea tapahtumia nopeasti. Toisaalta ei huono, kun asioita tapahtuu nopeasti. Mutta tyyli on liian satumainen hyppivyydellään. Nykyään kun pystyisin kirjoittamaan yhdestä hetkestä 300-500 sanaa.

Tässä tarinassa minua naurattaa, miten lähellä ja nopeasti Hougenin sakki tulee. Miten Kiatsu on ylivoimainen ja jaksaa vielä erikseen taistella Torahampaalla Hougenin kanssa. Noloa. Tässä olisi pitänyt olla aikaa, jotta tarina olisi ollut realistisempi. Mutta voin sanoa, että Kiatsu ei ikinä pystyisi tappamaan Hougenia. Mutta annetaan meidän fanityttöjen haaveilla ja saada omat taistelumme..

Häpeän.

Sovinto 

Moss on saanut selville, että Benin lauma olisi tappanut Jaguarin. Vaikka Sniper on ollut asialla ja Mossin poika on oikeasti elossa.

Tarinassa ei ole oikeastaan mitään omaa, vaan se perustuu suoraan sarjaan. Aina Mossin luo saapumisesta siihen, kun lauma liittyy Ohun sotureihin. 

Tätä on jotenkin miellyttävää lukea, vaikka kolmen sivun mittainen onkin. Tarina on huomattavasti hallitumpi ja se ei kuitenkaan ole raakaversio sarjasta. Samat asiat on esitetty omalla tavalla, mikä toimii.

Kai-veljesten selviytyminen

Tiikeriveljekset Akatora, Kurotora ja Chutora on hylätty suljettuun laatikkoon vuorille. Akatora nostaa laatikon kannet ja on riemuissaan heidän selviytymisestään. Akatora koittaa herätellä veljiään, mutta nämä vain nukkuvat. Jonkun ajan päästä ne ummistelevat silmiään auki. Akatora hyppää laatikoista pois ja Chutora seuraa perästä. 

Chutora pyytää Kurotoraakin tulemaan. Kurotora kuitenkin nukkuu mieluummin. Pennut alkavat kuulla ääniä, jotka lähestyvät heitä. Valkoinen koira, joka säntää laatikon luo! Veljekset huutavat Kurotoran perään. Vuoristokoira onnistuu puhkaisemaan Kurotoralta silmän ja seuraavaksi hän valmistautuu muihin sisaruksiin. Ben säntää paikalle ja antaa koiralle turpiin. Ben on huolehtivainen pennuista ja toteaa, että jatkossa kannattaa varoa mm. villisikoja, ahmoja ja muita koiria.

Tykkään tästä siinä mielessä, että tarina on kirjoitettu leikatun pohjalta. Mutta tässäkin kohtaa tuntuu oudolta, että Kurotora jäisi vain nukkumaan. Mutta ilmeisesti olen yrittänyt keksiä vain jotain syytä, jotta kohtaaminen vuoristokoiran kanssa olisi mahdollinen. Vuoristokoiran kanssa ei tapahdu turhaa ja aikaa vievää säätämistä, vaan Ben hoitaa tilanteen luontevasti. Hauska versio vuoristokoirasta, joka ei ole näätä. 

Ahmoista varoittaminen tuntui koomiselta. Mutta ehkä se ei ole täysin poissuljettua, kun niitä on kuitenkin Aasiassa.. No, tässä tarinassa edes!