Tarina: Turren ja Tessun suuret seikkailut

Onnistuin tämän vuoden puolella löytämään Turren ja Tessun suuret seikkailut - kirjan. Aion jakaa kirjan sisällön juonitiivistelmän muodossa, vaikka vain kansikuvat liittyvät Hopeanuoleen. Julkaisin aiemmin sisällön kokonaisuudessaan. Mutta muutin myöhemmin sopivampaan muotoon. Jotkut ovat siis "nähneet" koko version ja jotkut vain tiivistelmän. Siksi erilaiset kommentit.

Turren ja Tessun suuret seikkailut

Kirjoittanut: Marika Strömsholm

Kuvittanut: Marika Strömsholm, Jani Strömsholm

Eräänä jouluna Toni antaa Tiinalle suuren paketin. Toni neuvoo Tiinaa avaamaan sen pian, sillä paketti sisältää jotain todella arvokasta. Tiinan avattua paketin, hänen syliinsä hyppää koiranpentu. Tiina halaa pentua, joka saa nimekseen Turre.

Turren kasvettua siitä tuli metsästyskoira ja näin sen seikkailut alkoivat.

Turre heräsi, sillä se kuuli ulinaa. Turre hiipi hiljaa ylös ja näki häkin, jossa oli koiranpentu. Turre käveli pennun luo ja sillä hetkellä isäntä tuli yläkertaan. Isäntä katseli pentua ja nosti sen ilmaan. Mies ihmettelee pennun kaulassa roikkuvaa kaulalappua. Se oli Tiinalta, jossa luki: "Rakas Toni, pentu on sinun. Toivoo Tiina." Pian Tiina tuli ylös, jolloin Toni meni Tiinan luo ja kiitti häntä. Pentu nuoli miehen kasvoja ja hän antoi pennulle nimen Tessu.

Samana aamuna Tessu vietiin rokotukseen. Tessu viki ja ulisi koko ajan, mutta pian päästäisiin kotiin. Tessu nukkui autossa, mutta kotona se aloitti ulinan jälleen. Toni päätti, että he lähtisivät matkalle Lappiin.

Yö meni hyvin, mutta aamulla lähtöä tehdessä, ulina alkoi taas. Autossa Tessu nukahti tunnin sisällä. Perille päästyä koira innostui kaivamaan syviä lumikuoppia. Turre katseli vähän aikaa noita puuhia. Mutta sitten sekin yltyi leikkiin. Silloin joku kiskaisi niitä takaisin. Joku mies kiskoi niitä luokseen. Toni kysyi, että tekevätkö he niistä pelastuskoiria. Mies vastasi myöntyvästi. Tiina selitteli, että heidän Turrensa on kylläkin metsästyskoira. Mies kertoi, että se ei haittaa ellei se ole jo metsästänyt. Toni vahvisti, ettei näin ole. Koirat istuivat isoissa häkeissä odottamassa. Turre ei pitänyt häkistä, jolloin se puri kaltereita. Auton edestä kuului huuto, joka käski koiraa lopettamaan. Turre pelästyi niin paljon, että vasta perillä päästyä se uskalsi inahtaa. Koirat eivät päässeet vapaiksi, vaan joutuivat hihnoihin. Niitä ne purivat ja vetivät.

Suui berhandilainen John-koira saapui paikalle. Turre ja Tessu murisivat Jimille, joka ei pitänyt murinoista. Se puri Tessua. Turre puolusti ystäväänsä, jolloin siitä seurasi tappelu. Jim johti taistelua, jolloin Turren oli pakko lopettaa. Verisenä se raahautui erään puun alle ja vikisi siellä. Se muisteli isäntäänsä ja emäntäänsä ja sitä miten joutui tänne. Kyyneleet valuivat sen poskia ja veri pitkin sen rintaa. Tessu käveli koiran luo. Jimi teki myös näin. Tessu ryntäsi Turren luo, koska se näki veren valuvan ystävänsä rintaa pitkin. Tessu syöksyi Jimin kimppuun ja hänen silmät olivat kyyneleitä täynnä. Siksi Jim ei purrut Tessua. Se meni Turren luo ja lähti. Noin puolen tunnin kuluttua koira tuli takaisin suuri mies mukanaan. Mies vei heidät pois. Mies hakkasi Jimiä sillä välin, kun Tessua hoidettiin. Yhtäkkiä Turre astui ovelta ulos. Se oli päättänyt antaa anteeksi Jimille. Mutta kun se näki miehen hakkaavan Jimiä, se puri häntä. Mies otti aseensa esille ja laukaisi. Luoti hipaisi Turren kylkeä, ja koira inahti. Jim kävi miehen kimppuun, mutta ennen kuin se ehti purra häntä, kuului äkkiä laukauksen ääni. Ennen kuin Turre ehti toimia,  Jim makasi maassa kuolleena. Tessu saapui myös paikalle. Mies juoksi äkkiä pois. Koirat eivät pystyneet pakenemaan remmien takia. Jim raotti silmiään ja puraisi narut poikki. Turre ja Tessu sanoivat sille hyvästit ja juoksivat kyyneleet silmissä metsään.

Metsässä he kohtasivat suden, joka irvisti vihaisesti. Turre muisti olevansa metsästyskoira, ja hyökkäsi suden kimppuun. Näin teki myös Tessu. He ajoivat suden tiehensä. Koirat päättivät lähteä entisen isännän ja emännän luo. Mutta ne juoksivat silti vielä metsässä, kunnes lähtivät pois sieltä. Silloin ne näkivät nuoren pojan leikkimässä rannalla. Poika meni jäille, ja koirat vaistosivat vaaran. Jää oli vielä heikkoa, jolloin poika molskahti veteen. Pojan äiti huusi apua. Turren oli pakko sängätä apuun Tessu kanssa. Turre vaaransi henkensä pojan puolesta. Se meni jäälle, onki pojan hampaisiinsa ja vei hänet Tessulle. Tessu taas vei hänet äitinsä luo. Poika pyysi saisiko pitää koirat. Hänen äitinsä antoi luvan.

Kotona koirat ystävystyivät  Jon-nimiseen huskyyn. Pojan nimi oli Rami. Hän antoi Jonille, Turrelle ja Tessulle koiransuklaata. Ramin isä tuli. Turre ja Tessu itse asiassa tunsivat hänet. Mies oli sama, joka oli ampunut Jimin, jolloin viha täytti sydämet. Ne syöksyivät kimppuun. Mies repäisi koirilta kaulapannat ja soitti rankkurin. Jon puri rankkuria ja joutui mukaan. Mies huusi, että koirat pitää tappaa. Rami kysyi, että miksi ne purivat häntä. Mies selitti siksi, että ne ovat raivohulluja elukoita. Rami ei uskonut sitä, koska ne pelastivat hänen henkensä. Rami juoksi pois itkien. Koiratarhassa oli paljon koiria, jotka itkivät. Jon, Turre ja Tessu joutuivat suureen häkkiin. He näkivät, kun koiria vietiin pois. Aina kun kuului ulahdus, pelko valtasi tarhan koirat. Kun niitä tultiin hakemaan ne ymmärsivät, että ne ammutaan. Koirat vietiin saliin, missä ne näkivät, kuinka siellä ammuttiin berhandilainen. He muistivat kuinka Jim ammuttiin. Niiden silmiin nousi kyyneleitä, kun he miettivät Jimiä Eräs mies neuvoi ottamaan Tessun. Juuri ennen kuin he ehtivät ampua Tessua Rami syöksyi sisään, ja esti sen. Hän selitti, että koirat olivat pelastaneet hänen henkensä.

Ampuja kysyi, että aikooko Rami ostaa ne. Poika kertoi tekevänsä niin. Koirien yhteishinta olisi kuusituhatta. Rami piti hintaa naurettavana, sillä hän sai Jonin tonnilla. Mies ei suostunut antamaan kuuttatuhatta halvemmalla. Joku ilmoitti rikkaiden ostajien saapumisesta, jolloin parhaat yksilöt laitettiin näyttövalmiiksi. Jon, Turre ja Tessukin laitettiin esille. Johtaja neuvoi Ramia olemaan hiljaa.

Rikas nainen, mies ja kaksi poikaa astuivat autosta. Nainen kysyi, että minkä rotuisia koirat olivat. Kultainen noutaja, labradorin noutaja, beagle, susikoira, sipeanhusky ja kaksi karjalankarhukoiraa. Nainen oli kiinnostunut beaglesta, siperianhuskysta ja kahdesta karjalankarhukoirasta. Johtaja määritteli koirien hinnaksi kahdeksantuhatta. Nainen maksoi ja kysyi, kenen poika oli. Johtaja kertoi, ettei tiedä ja Rami esittäytyi. Nainen oli kiinnostunut siitä, mikseivät hänen vanhempasa olleet mukana. Rami selitti, etteivät he välitä hänestä.

Päästyään Ramin luo, he löysivät ulko-ovesta lapun. "Rakas Rami. Anteeksi, mutta meidän oli lähdettävä pois, sillä kun sinä olit poissa rosvolauma yllätti meidät. Jouduimme mukaan. Yritä selviytyä. Rakkaudella äiti ja isä." Nainen kehotti, että Rami voisi tulla asumaan heille. Pojatkin pitivät ajatuksesta.

Nainen oli ostanut Roni beaglen, Jonin, Turren ja Tessun, mutta Turren ja Tessunhan piti päästä kotiin. Koirat olivat tyytyväisiä uuteen kotiinsa. Mutta kaipasivat vanhaan kotiinsa. Myös Roni ja Joni olisivat halunneet lähteä. Turre päätti, että ne ottaisivat Ronin ja Jonin mukaansa. Silloin pojat tulivat. Sami pyysi äitiään tulemaan, koska he haluavat tietää miten koirat jaetaan. Rami otti Jonin, Sami Turren ja Mikko Tessun. Nainen Ronin. He lähtivät lenkille.

Koirat eivät saaneet Jimiä mielestään, vaikka lapset leikittivät niitä. Koirat juoksivat joka ilta Jimin haudalla, kun ne laskettiin ulos. Tuulen yltyessä ne joko makasivat haudan tai ristin vieressä. Koirat olivat päättäneet kostaa Jimin muistoa kunnioittaen.

Rami huusi koiria sillä hän tiesi, että Turrella ja Tessulla oli entinen koti, jonne ne halusivat. Rami hyvästeli heidät ja antoi myös kahden muun koiran lähteä. Niin Joni, Roni, Turre ja Tessu lähtivät etsimään entistä kotiaan. Ne juoksivat metsässä ja havaitsivat jäniksen. Roni halusi tappaa sen, koska oli joskus aiemminkin tappanut jänöjä. Roni näki jäniksen takana karhun - juuri kun se oli hyppäämäisillään. Karhukin huomasi sen. Turre ja Tessu olivat tottuneet karhuihin metsästyskoirina. Turre, Joni, ja Tessu yrittivät harhauttaa karhua. Roni yritti napata jänistä. Karhu kävi kuitenkin Ronin kimppuun. Turre, Joni ja Tessu hyökkäsivät. Ne purivat ja raastoivat karhua, jolloin se tallusti pois. Koirat jäivät ilman ruokaa jänönkin lähdettyä. Kaikilla oli hirveä nälkä.

Koiria vastaan tuli surullinen tyttö. Tytöllä oli mukanaan eväslaukku, jossa oli hedelmiä, kuivaa leipää, vihanneksia ja marjoja. Koirat saivat tytöltä marjoja ja leipää. Mutta tyttö pysyi hiljaa. Tyttö kertoi berhandilaisen koiransa kadonneen. Koirat tajusivat tytön olevan Jimin omistaja, jolloin ne veivät tytön haudalle. Tyttö jäi haudalle, mutta koirat lähtivät pois. Ne halusivat päästä kotiin. Koirat miettivät, mitä niiden isäntä ja emäntä sanoisivat, kun palaisivat. Entä mitä he sanoisivat Jonista ja Ronista?

Tiina mietti, että missähän Turre ja Tessu mahtoivat olla. Toni toivoi, että koirat palaisivat jo kotiin ja kenties ne ovatkin jo matkalla. Koirat juoksivat ja yrittivät löytää kotiin. Ne harhailivat metsissä ja välillä söivät metsämarjoja. Lopulta ne löysivät kotipihalle.

Koirat haukkuivat vimmatusti, mutta kukaan ei avannut. Toni käveli avaamaan ovea. Riemu syntyi, kun kauan kaivatut ystävät saapuivat kotiin. Roni ja Joni mietityttivät Tiinaa ja Tonia. Kuitenkin myös heidät ruokittiin. Koirat alkoivat surra, kun muistivat Jimin. Toni yritti lohduttaa heitä.

Kosto Jimin tappajalle oli silti tekemättä. Koirat juoksivat kohti vuoria ja päättivät kostaa. Ne löysivät paikan, missä rosvolauma oli. Ne hiipivät hiljaa lähemmäksi. Tessu astui kuivaan risuun ja kuului naksahdus. Rosvot hätkähtivät. Yksi rosvoista otti aseensa esille. Joni esii ja murisi julmasti näyttäen hampaitaan. Mies laukaisi ja kuului syvä ulahdus. Jon kaatui maahan ja rosvot pakenivat. Koirat hyppäsivät piiloistaan rosvojen lähdettyä. Ne ryntäsivät Jonin luokse ja päättivät, etteivät jättäisi häntä. Joni neuvoi heitä jättämään hänet. Pian sen jälkeen hän kuoli. Tunteet kuohuivat. Sama mies oli tappanut jo kaksi kertaa. Jonin ja Jimin. Nyt koirien oli juostava kotiin, mutta ne olivat menneet sekaisin suunnasta. Koirat juoksivat ympäriinsä etsien kotia. Roni kuuli melua keskeltä metsää.

Koirat juoksivat katsomaan. Suuri verkko laskeutui niiden päälle. Rosvokopla tuli esiin piilostaan ja veivät koirat mukanaan päämajalle. Siellä oli muita rosvoja sekä suuri pomo. Johtaja oli pettynyt siihen, että alaiset olivat tuoneet koiria. Yksi koitti selitellä, mutta johtaja neuvoi olemaan hiljaa. Koirien ulvonta on häiriöksi ja koirat muutenkin vain kuolaavat, raapivat jne. Johtaja kuitenkin jatkaa, että kai heidän on pidettävä ne. Mutta koirien on opittava rikollisille tavoille. Kun rosvot riitelivät Turre napsi verkkoon reiän. Yksi rosvoista hoksasi tämän ja huusi, että ottakaa ne kiinni.

Johtajaa ei jaksanut kiinnostaa koirien pakeneminen. Koirat päättivät, että vain Roni menisi ja hakisi poliisin. Turre ja Tessu saatiin kiinni. Mutta Roni juoksi hakemaan poliisin. Eikä aikaakaan kun Roni toi poliisin paikalle. Poliisi pidätti rosvot, mutta yksi ryökäle pääsi karkuun. Roni, Turre ja Tessu lähtivät rosvon perään. Rosvo juoksi ja juoks aidalle asti ja hyppäsi sen yli. Koirat eivät jaksaneet hypätä sen yli. Tessu alkoi kaivaa syvää kuoppaa. Sitten se alkoi kaivautua maan alta verkon toiselle puolelle. Roni ja Tessu estivät rosvoa ettei hän pääsisi näkemään Tessun kaivautumista maan alta. Rosvo alkoi laskea koiria ja huomasi yhden puuttuvan. Tessu kaivautui esiin ja rosvo pelästyi. Toni ja Tiina bongasivat tutut koirat illan uutisista.

Kolme koiraa pysäyttivät rosvokoplan. Yksi joutui teholle muut vankilaan. Roni, Turre ja Tessu  saapuivat olohuoneeseen. Mutta eivät yksin. Niillä kaikilla oli mukanaan morsiamet ja kymmenen pentua. Toni naurahti, kun tajusi heillä olevan yhteensä kolmekymmentäviisi koiraa.

Sisällysluettelo

1. luku Turren ensimmäinen joulu

2. luku Turre ja Tessu tapaavat Jimin

3. luku Turre ja Tessu tapaavat suden

4. luku Joni, Turre ja Tessu myynnissä

5. luku Muisto Jimistä

6. luku Joni, Turre ja Tessu tapaavat tytön

7. luku Kotiinpaluu

8. luku Ansaan joutuminen

9. luku Vapaus

10. luku Onnellinen perhe