Muista Takahashin sarjoista animet?

Gingan lisäksi Takahashilta löytyy mm. sellaisia sarjoja kuin Gamu, Fang, Lassie, Byakuren no Fang ja Shiroi Senshi Yamato. Miten nämä sarjat mahtaisivatkaan soveltua animeiksi? Entä saisiko niistä edes animet?

Fang erottuu tästä joukosta selkeiten sillä, että sarja on ainoastaan Takahashin piirtämä. Akira Itō on vastannut Fangin juonesta. Mangan kohdalla Takahashin osallisuuden vielä ymmärtää, mutta animen kohdalla ei. Jos Fangista tehtäisiin anime, en usko että Takahashi olisi siellä piirtelemässä. Ajattelen siis niin, että sarjasta voisi olla animensa. Mutta tällöin tuskin Takahashia vedettäisiin siihen mukaan, vaan siitä vastaisi muut yhtiöt. Näin ollen Fangia pidettäisiin Akita Itōn sarjana.

Okei. Tämän ajattelun pohjalta anime voisi hyvinkin olla mahdollinen. Mangan lukeneena olen silti huolissani siitä, millainen toteutus tulisi olemaan. Toimintaa ja vauhtia on niin paljon, että juonen jujun ymmärtäminen voisi olla vaikeaa. Mutta mikään ei sulje sitä mahdollisuutta pois, ettei animea voisi tehdä omalla painollaan ja selkeästi (mangaan verrattuna).

Fangin anime joutuisi kuitenkin kohtaamaan omat haasteensa, kun sarjasta löytyy seksiä, väkivaltaa tms. Millainen ikäraja sekä kohderyhmä tulisi olemaan? Saataisiinko pelkällä sensuroinnilla ja ns. keveällä esityksellä tätä sarjan maailmaa pehmitettyä?

Byakuren no Fangilla on ehkä vähemmän ongelmia teemoihin liittyen. Mutta tämän sarjan kohdalla painaakin koirataistelut, vaikka samanlaista väkivaltaisuutta kuin Fangissa ei aivan ole. Koiratappelut näyttävät melko verisiltä pieksemisiltä, jolloin herääkin kysymys siitä - voiko tällaista materiaalia julkaista animena? Entä edes aiheena?

Byakuren no Fangilla olisi varmasti muitakin ongelmia. Koska koirat eivät ole pääosassa ja ne hädin tuskin puhuvat, kiinnostaisiko anime ketään? En usko. Tällöin animen tekeminen ei olisi mitenkään kannattavaa.

Lassie on varmaan helpoimmasta päästä animen tekemisen suhteen. Sarja on muihin verrattuna lähempänä arkea, jolloin se olisi kovin samaistuttava. Tällöin erilainen draama ja juonenkäänteet koukuttaisivat ja perässä pysyminen olisi helppoa. Kaikista tapahtumista huolimatta Lassiessa olisi vieläpä onnellinen loppu, kun koira ja omistaja saatettaisiin yhteen. Tällä olisi tietenkin koskettava merkitys katsojalle ja juuri se tekisi Lassiesta hyvän animen.

Gamulle on aina vähän naureskeltu epärealistisuuden puolesta: koirat ratsastavat hevosilla, osaavat puhua, niiden älykkyys on ihmisten tasolla, kuolleita herätetään jne. Mutta tästä huolimatta nämä asiat on onnistuttu kuvaamaan realistisesti, vaikka se voi kuitenkin jakaa ihmisiä. Pitääkö sarjasta vai ei.
Gamu olisi ennen kaikkea mielenkiintoinen historian puolesta, jolloin se voisikin olla yksi näkökulma katsoa animea. Sarja antaisi siis oman käsityksensä sille, millaisia henkilöitä esimerkiksi Kansuke Yamamoto ja Nobunaga Oda olisivat.
Huomasin vasta Gamua suomeksi lukeneena, että juonessa voisi olla ns. sarjan heikkoudet. Kiinnitin huomiota siis siihen, ettei Takahashi aina ollut niin varma tekemistään päätöksistä. Jotkut hahmot tapatettiin, mutta sitten ne herätettiinkin uudelleen eloon. Juoni saattoi sinkoilla liian moniin suuntiin, jolloin Gamusta tuli rauhaton.
Epävarmuuksista huolimatta näistä Takahashin kikkailuista on voitu tykätäkin, jolloin ne eivät välttämättä ole haitanneet tai pilanneet sarjaa.

Minulta itseltäni ei löydy Shiroi Senshi Yamatoa, jolloin en tiedä tarkkaa kuvaa sarjasta. SSY on kuitenkin pidempi sarja, jolloin siitä saisi sen puolesta hyvän animen. Mutta uskoisin tämän sarjan olevan vielä Byakuren no Fangiakin pahempi, jolloin animea ei kai voisi edes ajatella. Kyllähän me fanit animea saattaisimme jopa toivoakin, mutta olen silti epäileväinen animen suhtautumiseen eri maissa.
Piirtotyyli on myös yksi asia, mikä mietityttää. Tulisiko se vastaamaan uutta vai nykyistä Takahashin tyyliä?

BNF ja SSY jakaisivat näistä varmasti eniten mielipiteitä. Fangkin voisi olla vähän kiikun kaakun, mutta Lassie ja Gamu olisivat selkeämpiä animen suhteen. Jokaisesta löytyisi omalla tavallaan aineksia animeen. On kuitenkin myönnettävää, ettei näillä ole samanlaista suosiota kuin Gingalla. Tavallaan tuon seikan pohjalta voisikin ajatella, ettei suosio riittäisi tekemään yhdestäkään animea.