Musikaali: Weed - Kaksoissolan legenda

Tälleen korona-aikaan kaipaa entistä enemmän coneja tai ylipäätänsä muita tapahtumia, jossa olisi Ginga-aiheista ohjelmaa. Innostuinpa sitten katsomaan Weedin musikaalin. Joskus katsoin siitä lähinnä joitain klippejä, jolloin oli aika katsoa musikaali kokonaisuudessaan. Vai, olenkohan katsonut peräti kerran. Alkaa tuota ikää olla jo 26, niin ei tahdo muistaa.

Heti musikaalin alkaessa, huomaa että hahmot ovat ulkonäöllisesti varsin tunnistettavissa. Pientä ongelmaa on äänentoistossa, mutta siitä huolimatta menee kylmät väreet laulun yhteydessä. Sasuke sopii loistavasti kertojan rooliin. Oltaisiin menty liian itseääntoistavalla kaavalla, jos kertojana olisi ollut Akame  tai Smith.

Pidän alkukohtausta GB:n ja Weedin välillä hieman outona. Maahan oli nimittäin piirretty rasti ja he kuvitteellisesti kilpailivat linnusta. Eikö tuossa nyt olisi voinut olla joku lintupehmo tms? Tuollaisenaan totetus oli aika mielikuvitukseton, vaikka muuten kohtaus onnistui.

Oli ilahduttavaa nähdä Hook ja Sakura musikaalissa. Sakuran kuolemasta ei oltu tehty mitään varsin raastavaa itkukohtausta, mikä oli hyvä asia. Taistelu vahtikoiran kanssa jätettiin kokonaan pois. Se oli varsin toimiva idea, vaikka itseäni olisi kiinnostunut nähdä ZTB nimenomaan. No, ehkä kohtaus oli liian vaikeaa toteuttaa muuten ja kaikkia pikkujuonia ei ollut järkevää laittaa mukaan.

Linkki musikaaliin.

Musikaalissa oli vähän väliä nähtävissä esiintyjien keskinäinen kemia ja huumori. Varsinkin GB oli kaikissa toilailuissaan yhtä hupaisa kuin animessakin. Enpä olisi odottanut sitäkään, miten Melin esiintyjältä tippuu peruukki päästä.. 

Reika kuvattiin hahmona varsin äidilliseksi ja huolehtivaksi. Se, että esiintyjällä olikin tällä kertaa hame, kiinnitti huomion myös positiivisesti.

Ehdottomasti lempikohtauksiani musikaalissa oli nimenomaan Hougenin ensiesiintyminen, taistelu ja se kun Rocket jätti omat veljensä siirtyäkseen Weedin puolelle. Ihmettelin alkuun vähän, miksi juuri Rocketilla ja hänen veljillään oli nuo lakit päässä. Pidin sitä ehkä jollekin Sniperille kuuluvana piirteenä. Mutta siitä huolimatta oli hauskaa, miten Rocket jätti lakin veljilleen. Se kuvasi lopullista lähtemistä Hougenin alaisuudesta.

Kyoshiro ja hänen poppoonsa jäi hyvin vahvasti mieleen. Hahmot olivat varsinaisia koviksia, ganstoja huppareineen ja lippalakkeineen. Oli mukavaa vaihtelua, että tällä kertaa Kyoshiro ja Weed eivät taistelleet keskenään, vaan ottivat mittaa toisistaan kädenväännön yhteydessä. Jotenkin se sopi tuohon jengimeininkiin. Ehkä näitä kädenvääntöjä olisi voinut olla useampi, jolloin Kyoshirokin olisi näyttäytynyt vahvana.

En ihan ymmärtänyt sitä, miksi Gin oli korvattu pehmoleluna polkukokeen yhteydessä. Mielestäni se söi kohtausta todella paljon. Oikeasta Ginistä olisi saanut paljon enemmän irti. Kiva, että Hougen ja Genba oli laitettu yhdessä tuohon toteuttamaan polkukoetta. Näinhän itse sarjassa ei ollut. Hougenin ja Genban pahuus onnistui myös välittymään.

Minua häiritsi sekin, miten laimeaksi Ginin ja Weedin kohtaaminen jäi isänä ja poikana. Tokihan se nyt ei sarjassakaan ollut häävi, mutta tässä jos missä kertojan rooli olisi ollut erittäin tärkeä. Kertoja olisi voinut kuvata hahmojen tunteita.

Siitä huolimatta musikaali vain parani paranemistaan alusta loppuun saakka. Lopputaisteluun oli panostettu asiaan kuuluvalla tavalla. Visuaalisuus pääsi vielä ihan toiseen mittakaavaan. Kaiken lisäksi tunnelma nousi ihan kattoon, kun käytiin läpi musikaalin esiintyjät.

Youtuben puolelle olisin kaivannut vielä tekstityksiä siltä varalta, etteivät äänet kuulu/seurattavuus olisi vielä mielekkäämpää.

Toivottavasti korona helpottaa vielä joskus. On siis perin mukavaa, että Youtubessa on jotain tällaista katsottavaa.