Unelmia Gingaan liittyen

Millaisista asioista haaveillla/unelmoida, kun kyse on Gingasta? Kaikki ei välttämättä ole edes mahdollista (koskaan) tai jokin voi edellyttää useampia vuosia. Mutta mikään ei estä unelmoimasta ja pysymästä toiveikkaana. 

Kerta Takahashi on vieraillut Suomessa jo kaksi kertaa, muistuttaa se omasta halustani matkustaa. Kyllä, kunpa pääsisin Japaniin. Oman muistikuvani mukaan tätä on mietitty ihan kunnolla Hopeanuoli-fanienkin kesken. Mutta en muista toteutettiinko se jo. Itselläni ei ole sinänsä väliä lähtisinkö juuri ison Hopsu-porukan kanssa Japaniin. Voisihan matkan toteuttaa joidenkin muiden (läheisten) Ginga-ystävieni kanssa. Mutta uskomaton kokemus tuo silti tulisi olemaan.

Olisihan se hienoa tutkia sarjan paikkojen alkuperää ja todenmukaisuutta paikan päällä. Kulttuurin puolesta olisi tarjolla, vaikka ja mitä. Mutta mieleni halajaisi nähdä Takahashin kotipaikkakunnalla, Higashinarusessa sijaitsevan seinämaalauksen. Mitenhän mahtaisi onnistua Takahashin tapaaminen hänen kotioloissaan?

Japanin puolelta voi siirtyä hieman lähemmäksi kotopuoleen ja kenties läheisempiin maihin. Itse haaveilisin mahdollisesta conista, jossa olisi monipuolista ohjelmaa ja toimintaa Gingaan liittyen. Suomessa tästä onkin päässyt jo nauttimaan. Mutta aina voi haaveilla suuremmin kuten, että se toteutettaisiin muualla kuin Suomessa. Ja tällöin pääsisi tutustumaan ulkomaisiin faneihin. Ruotsiin olisi ainakin realistista päästä ja fanikuntansa puolesta se kiinnostaisikin. Ehkä joskus vielä Närconiin tms. Opittavaa riittää, kun pohjoismaalaisia ja Ginga-faneja kerta ollaan.

Yleisesti ottaen voisi haaveilla sitten muistakin asioista. Toivoisin nimittäin, että Takahashi saisi elää pitkään ja ennen kaikkea hyvää sekä terveellistä elämää. Ennen keskuudesta poistumista voisikin toivoa lisää sarjoja/mangoja/tarinoita, jotka sulkisivat Gingan ympyrää. Eli olisi hienoa, jos Takahashi saisi tehtyä kaiken sen, eikä jotain jäisi kuin kesken. Tällä vähän viittaan herran puheisiinkin siitä, miten hän mainitsi joskus haluavansa tehdä esim. Benistä sekä Crossista tarinat. Hox. mainitsi myös Akamen ja sehän toteutui.

Weed on kyllä anime-sarjana saanut sellaista p*skaa niskaan, että toivoisin sille suotavan uuden tilaisuuden. Joku Toei Animationin tai Studio Ghiblin tasoinen yhtiö ottaisi asian hoidettavakseen. Hyvää menestystä voisi toivoa myös Orionille tai että Ginga: The last wars sarjastakin tulisi jotain. Ihan oma sarjansa tai elokuva?

Sarjojen linjalla jatkaen toivon todella, että pääsisimme suomennuksessa erikoisempiinkin teoksiin (SSY, Tosao jne.). Koska suomimanga alkaa olla jo itsestäänselvyys, haluaisin todella, että muutkin saisivat päästä käsiksi sarjaan mm. englanniksi. Toki ihan omia käännöksiä on, mutta ei se tule ikinä olemaan sama asia. Tässä korostuukin, että mitä Suomen kaltainen maa voisi tehdä asian hyväksi? Kun lupa- ja oikeusasioista on kysymys.

Nämä ovat itselleni niitä isoimpia asioita, jolloin en lähtenyt rönsyilemään pienempiin asioihin. Sitten voi toki puhua siitä, mistä haaveilen pienemmin. Ja ehkä niissä mennään hieman kauemmaksikin.

Haluaisin jossain vaiheessa joko itse tai esim. miehen kautta elää elämää useamman koiran kanssa. Mutta tämänkin suhteen tulee menemään vielä ainakin plus viisi vuotta.
Toinen haave taas liittyisi siihen, että esim. Ruotsin puolelta "saisi"/löytäisi sarjan ystävän, jonka kanssa keskustella ihan kunnolla ja kenties kirjoitella kirjeitäkin. Kaipa siinä tulisi juuri toisen maan Hopeanuoli-kulttuuriin tutustumista ja voisi perehdyttää Suomen toimintaankin.
En tiedä, minkä verran minulla tulee tulevaisuudessa Ginga-krääsää olemaan. Mutta olisi upeaa, jos voisi omasta kodistaan omistaa mm. yhden huoneen vain sarjan käyttöön. Ikään kuin sisustaa ja muistella sarjaa? Idean ei välttämättä edes tarvitsi pohjautua nimenomaan tavaran määrään. Vaan luoda sarjan illuusio muuten ns. huoneesta esiin.
En muista enää missä conissa Ruotsin puolilla, fanit olivat tavanneet ääninäyttelijöitä. Milloin tämä olisi meille mahdollista suomidubbaajia ajatellen? Mutta kyllä minulle Toru Ōkawa ja Kōji Ishīkin kelpaisivat.

Ehkä sitä on jopa joutunut luopumaan joistain haaveistaan. Joskus nulikkana haaveilin, että lähtisin oikein lukemaan japania yliopistoon ja kääntäisin sarjaa suomeksi. Elämä vei kuitenkin eri suuntaan ja ehkei tämä olisi ollut muutenkaan realistista. Pitää silti olla tavattoman kiitollinen Juha Myllärille ja kumppaneille, jotka ovat tämän eteen tehneet töitä.

Tällä hetkellä olen sillä kannalla, että en pääse ensi vuoden Gingaconiin. Uskoisin sen sijottuvan huonolle ajalle sillä voin olla esim. pääsykokeissa/ei muuten sovi jne. Jää nähtäväksi.
Kyllä sitä aina uusia tilaisuuksia eteen tulee. Kenties jotkin näistä unelmista/haaveista voisivat olla sellaisia?