Lautapelille ohjeet!

Satuin kuulemaan yllättäen uutta lisätietoa koskien GNG:n lautapelin ohjeita. Siitä tämä aiheenvaihdos. Nimittäin lautapelille on jo jonkin aikaa työstetty käännettyjä peliohjeita. Nämä tulivat julki muutama päivä sitten Tumblr-sivustolle.

Käännösprojektia on nähtävästi johtanut Regnant niminen henkilö, mutta Ivrak on hoitanut ohjeiden virallisen kääntämisen. Muuten pelistä olisi tarkoitus kääntää vielä esimerkiksi kortteja ja muita osia. Sen tähden projektissa onkin useampi ihminen mukana.

Pelin käännetyt, englanninkieliset ohjeet löytyvät täältä. Yritin tehdä jotain pikaista tolkkua ohjeisiin vapaasti kääntämällä seuraavasti. Korjatkaa toki mahdolliset asiavirheet ja voitte ehdottaa parempaa termistöäkin suomenkielelle..

Aloitus
- Aseta kaikki hahmolaatat laudalle alueiden ja pisteiden mukaisesti
- Aseta Riki-laatta aloituksen kohdalle, mittarin luo
- Aseta 9 Akakabuto-osumakorttia laudalle (sekoittaen, katsomatta)
- Anna jokaiselle 5 hyökkäyskorttia
- Jokaisen pelaajan tulee asettaa Gin-figuurinsa Kaksoissolaan
- Valitkaa aloittaja ja sitten liikkukaa myötäpäivään

Yleistä

- Liittolaiset kerätään yksitellen eri alueilta. Yhdessä uusien liittolaisten kanssa tulette palaamaan Kaksoissolaan ja voittamaan Akakabuton

- Pyöritä pyörää nähdäksesi siirtosi lukumäärän. Voit liikkua mihin suuntaan tahansa, paitsi takaperin
*Jos figuurisi tai pyörä osuu tähden kohdalle, valitse Nagareboshi-kortti ja seuraa kortin ohjeita.
*Jos figuuri osuu "Territory point" seuraa sen ohjeita (alempana)

Hyökkäyskorttien vaihto
- Valitse pelaaja, jonka kanssa vaihto suoriutuu
- Valitkaa toistenne kortit niihin katsomatta

Rikin vaurioituminen
- Riki vaurioittuu jos: hyökkäyskorttisi pistemäärä ei ole kyllin korkea "Territory pointissa"
                            jos: häviät yhteenoton
                            jos: Nagareboshi-kortin ohjeet määräävät niin
- Jos Rikin vaurioituminen johtaa vaaratilanteeseen:
*Pelaaja, joka on edistänyt vaurioitumista tulee palauttaa hahmolaatta Kaksoissolaan
*Mikäli tulevat yhteenotot johtavat häviöön - hahmolaatta tulee lisätä Kaksoissolaan Rikin avuksi
- Jos pelaaja palaa Kaksoissolaan:
*Jos alueella on hahmolaattoja, joita pelaajat eivät omista - pelaajat voivat ottaa ne
*Palauta Rikin merkki takaisin alkuun
*Pelaajien ei tarvitse lähettää lisää liittolaisia Kaksoissolaan

Territory points (miten tämän kääntäisi luontevasti)
- Jos saavut kohtaan terrytory point, sinun tulee antaa hyökkäyskortti, jonka numero on korkeampi kuin alueesi (jos alue on 5, 1 voittaa)
*2,3,4 tai 5 voittaa 1
*3,4 tai 5 voittaa 2
*5 voittaa 4
*1 voittaa 5
- Jos korttisi numero ei ole mitenkään korkeampi, siitä tulee vaurioituminen Rikille

Hahmot/liittolaiset
- Kun vierailet alueilla, sinun tulee valita toinen pelaaja jota vastaan taistella

Yhteenotot
- Molemmat pelaajat valitsevat hyökkäyskortin.
- Pelaaja, jolla on korkeampi numero voittaa
- Jatkakaa tätä, kunnes toinen voittaa kahdesti
- Jos pelaaja, joka aloitti yhteenoton voittaa - pelaaja saa hahmolaatan
- Jos pelaaja häviää 2 siitä tulee 2x vaurioituminen Rikille

Kaksoissolaan palaaminen
- Kun joku pelaajista on kerännyt 6 hahmolaattaa, hänen tulee palata Kaksoissolaan
- Seuraavaksi he saavat vastaansa Akakabuton

Akakabuto ja hahmot
- Hahmolaatassa olevan numeron mukaan on jaettu voimakkuudet
- Voit yhdistää niin monta laattaa kuin haluat 3 pisteeseen saakka
- Akakabuton osumataulussa on yhdeksän kohtaa, johon voit suorittaa hyökkäyksen pisteistä riippuen

Hyökkäysteho 3 Vasen käsi	Hyökkäysteho 3 Pää	Hyökkäysteho 3 Oikea käsi
Hyökkäysteho 2+ Vasen kylki	Hyökkäysteho2+ Maha	Hyökkäysteho 2+ Oikea kylki
Hyökkäysteho 1+  Vasen jalka	Hyökkäysteho 1+ Nivuset	Hyökkäysteho 1+ Oikea jalka

 Miten taistella Akakabutoa vastaan?
- Oikealla puolella oleva pelaajasi on Akakabuto
- Asettakaa 5 Akakabuto-hyökkäyskorttia nurinpäin
- Valitkaa hahmolaatat
- Heittäkää Gin-magneetti Akakabuto-osumatauluun
- Jos se kohta mihin magneetti osuu vastaa hyökkäystehoasi, iskusi on onnistunut
- Käännä laudalla olevaa korttia, johon magneetti osui
*Voitto: Voitit Akakabuton ja olet pelin voittaja!
*Häviö: Hävisit Akakabutolle, jolloin sinun tulee kohdata hänet vielä uudelleen. Seuravalla vuorolla voit yrittää uudelleen
-  Akakabuton uudelleen kohtaaminen tapahtuu, jos osio on hyökkäystehosi ulkopuolella tai paikassa, jonne on jo tehty hyökkäys
- Mikäli Gin-magneetti ei osunut Akakabutoon, yritä uudelleen. Jos se on liian vaikeaa, valitse satunnaisesti tai kokeile tätä versiota Akakabutosta

Taistelu II:
- Pelaaja, joka pelaa Akakabutolla voi kääntää yhden hyökkäyskortin
- Jos hyökkäyskohta on samassa kohdalla kuin  missä magneetti - hahmot voitetaan ja karsitaan pois
*Jos hahmolaattasi voitetaan: skippaat vuoron ja yrität ainoastaan yhden kerran uudelleen
                                              : hyökkäystehosi tulee olemaan 3
                                              : jos et voita Akakabutoa putoat pelistä

Kuukauden blogi: Oun soturi

Vuorossa jälleen Ginga-aiheisia blogeja ja tällä kertaa luvassa Yukin ylläpitämä Oun soturi blogi.

Tästä pääset blogiin.

1. Kertoisitko alkuun itsestäsi, faneutesi alkamisesta ja blogistasi.
- Olen Aaron, 23-vuotias miespuolinen Ginga-fani ja jonkinlainen keräilijä. Hopeanuoleen tutustuin noin ala-asteikäisenä (-97 tai -98 muistaakseni), kun lainasin lähikirjastostani leikatun version neljännen kasetin. Kyseinen video oli sitä silloista uusinta julkaisua eli vuoden 1996 kansikuvalla. En koskaan saanut näitä videoita omaksi, vaan lainasin niitä aikani kirjastosta ja videovuokraamosta. Sitten kun leikkaamaton versio ilmestyi ensi kertaa boksina Anttilaan (ja melkoiseen hintaan!) sain sen ruinattua porukoilta synttäri- tai joululahjaksi yläasteikäisenä. Weedin keräilyboksin sain omistukseeni amis-ikäisenä, ja suomeksi julkaistua mangaa aloin kerätä vasta noin puolivälissä sarjaa.

Oun Soturi on tällainen yhden miehen blogi, jossa kirjoitan jonkinlaisia esittelyitä Takahashin eri sarjoista, mitä nyt satun käsiini saamaan, sekä muita mietteitä Gingasta ja miten sen itse koen.

2. Millaista on olla miespuolinen Ginga-fani (fandomissa)?
- En ole kokenut sukupuoleni vaikuttaneen mitenkään asemaani tai muiden suhtautumiseen muhun Ginga-fanina. Eikä sen sukupuolen pitäisikään vaikuttaa mitenkään Ginga-fandomissa. Toki omat kokemukseni rajoittuvat nimenomaan nettiin ja täällä kohtaamiini faneihin. En ole käynyt missään tapahtumissa tai ollut muuten julkisesti Ginga-fani.

3. Mikä sai sinut luomaan oman Ginga-aiheisen blogin? Millainen kokemus se on ollut?
- Olen aikaisemminkin kirjoitellut erilaisia blogeja, vaikkakin jokainen niistä on yksi toisensa jälkeen lopulta joutunut kuopatuksi kiinnostuksen puutteen vuoksi. Tämän vuoksi vähän epäilin alkuun, että tulisiko tästäkin muiden blogieni kaltainen lyhyt tähdenlento, joka kestää aikansa ja sitten katoaa. Kiinnostus kuitenkin oman Ginga-blogin tekemiseen syntyi ihan siitä tarpeesta saada kirjoitella omia vapaamuotoisia ajatuksia ja esitelmiä Ginga-sarjoihin ja muuhun Takahashin tuotantoon liittyen. Saan päättää mitä kirjoitan, miten kirjoitan ja vieläpä vaikuttaa tekstin ja blogin ulkoasuun. Mulle tuo jonkinlainen visuaalinen ilme on hyvin tärkeä blogin kannalta, koska huono tai ruma ulkoasu ja huonosti mietitty tekstin muotoilu vaikuttavat siihen, haluaako blogia selata sen enempää. Foorumeilla näihin asioihin ei oikein pääse vaikuttamaan.

Alun alkaen pyrin kirjoittamaan lähinnä vain itselleni, enkä niinkään ajatellut blogin mainostamista ja lukijoiden saamista. Ginga-blogeja on kuitenkin nykyään niin paljon, että niissä useasti toistuvat ne samat aiheet kerta toisensa jälkeen, joten en uskonut oman blogini kiinnostavan montaakaan ihmistä. Olen ylipäätänsä yllättynyt kuinka monta julkista lukijaa blogilla on, puhumattakaan niistä satunnaisista lukijoista. Tämä kuitenkin on vaikuttanut siihen, että olen ajautunut miettimään blogin pitoa enempi juuri näille lukijoille, kuin itselleni. Voisiko sanoa, että oma vaatimustasoni blogin pidon suhteen on noussut lukijoiden myötä. 

4. Kumpi vie voiton: foorumilla kirjoittaminen vai blogissa kirjoittaminen? Miksi?
- Kummassakin on omat hyvät ja huonot puolensa: foorumit ovat hyvä kanava laajalle alueelle hajautuneiden fanien kohdata toisiaan sosiaalisessa mediassa, jakaa tietoa, mielipiteitä ja nostaa keskusteluja yhteisestä aiheesta. Itse en kuitenkaan koe foorumeilla olevan samanlaista mahdollisuutta jakaa omia ajatuksiaan yhteisestä aiheesta juuri siten, kuin itse haluaisi. Tässä blogit tuovat sen oman hyvän puolensa. Blogien huono puoli noin yleisesti on niiden tapa hajauttaa fanien ajatuksia ja mielipiteitä netin syövereihin, ellei kyseessä ole hyvin suosittu blogi, jota useimmat fanit seuraavat. Kuvitelkaa, jos kaikki Kaksoissolan foorumin jäsenet tekisivät omat blogit ja kirjoittaisivat ajatuksensa niihin. Monet tiedot hajautuisivat ympäri nettiä, eikä yhdistävää linkkiä löydy.

En koe myöskään blogeja uhaksi Ginga-foorumeille, koska yleisimmillä foorumeilla on kuitenkin yhä aktiivinen keskustelu päällä ja sen tuoma kontakti muihin faneihin koetaan hyvänä. Foorumeilta voi saada ideoita blogipostauksiin, ja samoin blogipostauksista voi alkaa uusia keskusteluja foorumilla, jossa uskoisin paljon suuremman joukon löytävän tämän aiheen, toisin kuin jokun yksittäisen Ginga-fanin blogipostauksesta.

Itse kirjoitan sekä blogiin että foorumille. Edellämainittuihin syihin vedeton en voi sanoa kumpi olisi parempi kanava omasta mielestäni kirjoittaa asioita. En ole blogin myötä hylännyt foorumeita tai toisin päin. Ne tukevat mun mielestä hyvin toisiaan.

5. Blogisi perehtyy selvästi suurimmaksi osaksi eri sarjoihin. Mitä sarjoja/mangoja sinulla on vielä suunnitelmissasi hankkia? Miksi?
- Jos rahatilanne joskus antaisi paremmin myöden, niin ehdottomasti hankintalistalla olisivat lähes kaikki hyllystä puuttuvat Takahashin koirasarjat, kuten FANG, Byakuren no Fang ja Shiroi Senshi Yamato. Uteliaisuuttani myös nuo vähemmälle huomiolle jääneet ihmissarjat kiinnostavat, mutta niiden saatavuus on heikomman puoleinen, tai sitten hinnat ovat liikaa. Alunperin tarkoitukseni oli hankkia GNG:stä, GDW:stä ja Orionistakin eri julkaisut hyllyyn, mutta olen nyt toistaiseksi jäädyttänyt tämän, koska julkaisuja on yksinkertaisesti aivan liikaa, ja kaikissa ei ole mitään houkutinta kuten ekstramateriaalia tms. Säilytystilaakaan ei löydy tarpeeksi näille tällä hetkellä. Akamekin on tällä hetkellä hieman kysymysmerkki edellämainituista syistä johtuen.

Taistelukoirat ovat kuitenkin aika hyvin edustettuna Takahashin tuotannossa, ja tämä toiminta kiinnostaa, vaikken sitä toisaalta myöskään hyväksy. Myös työkoirista olisin halukas lukemaan enemmän, mitä ollaan hieman saatu lukea Askarin kautta. En tosin osaa japania, joten alkuperäiskielellä olevat julkaisut ovat nimenomaan vain keräilykamaa, ja mahdollisia suomennoksia odotan vain saadakseni kunnolla selvää juonesta.

6. Mitkä ovat suosikkisarjojasi Takahashin tuotannosta? Entä inhokkeja?
- Taidan olla tylsä ja mainita suosikkisarjakseni Ginga Nagareboshi Ginin, koska se on animemuodossaan ollut ensimmäinen kosketus kys. sarjaan. Mangana kaikki sarjat ovat aikalailla samaa tasoa tarinankerronnan osalta, vaikka Takahashin tyyli onkin kokenut suuria muutoksia vuosien varrella. Myös Shonen to Inu/Ginga No Inutachi sekä Lassie ovat hienoja ja koskettavia tarinoiltaan, vaikka eivät yllä nostalgisen GNG:n tasolle.

Inhokkina voisin mainita pesäpallosarjan Akutare Kyojin Giantsin sekä viimeisimmän esittelyni Shō to Daichin, koska en ole oikein pelkällä kuvalukemisella päässyt näihin tarinan osalta kiinni. Niin pesäpallo kuin nyrkkeilykään eivät oikein kiinnosta.

7. Jos puhutaan yleisesti ottaen niin mitä samoja piirteitä Ginga-blogeissa on? Miten olisi mahdollista erottua omana itsenään ja miten koet itse erottuvasi joukosta?
- Monet blogit tuntuvat kierrättävän samoja aiheita, kuten uusimman Weed-pokkarin arvosteluita, yleisimpien keräilyoheistuotteiden arvosteluita, kopioidaan toisen blogista joku aihe ja tehdään siitä oma versio jne. Esimerkiksi kun yksi keksi julkaista näitä derp-kuvia Weed-animesta, löytyi samoja pian muistakin blogeista. En halua tuomita muita bloggaajia näiden asioiden takia, koska meistä suurin osa taitaa kuitenkin olla japania taitamattomia ja melko nuoria, joten uutta tietoa on vaikea tuoda julki. Tai kaikilla ei ole varaa tai mahdollisuuksia hankkia niitä kalleimpia ja harvinaisempia keräilytuotteita. Vaikka erilaisia Ginga-blogeja on tänä päivänä pirun paljon ja niissä toistetaan useasti samoja aiheita, en silti kieltäisi ketään tekemästä uutta blogia, jos ei ole tarjota jotain uutta ja erilaista.

Ihan rehellisesti sanottuna en koe juurikaan erottuvani muista bloggaajista ja varsinkaan näistä suosituimmista. Yksi epäilykseni blogini "suosiolle" on sukupuoleni, jota pidän typeränä syynä alkaa lukea jotain blogia. Sukupuoleni ja että olen sen takia vähemmistöä Ginga-fandomissa ei tee musta bloggaajana sen erikoisempaa kuin naispuolisistakaan bloggaajista. Toivonkin siis ihmisten lukevan blogia sisällön takia, ei sen takia kuka tätä kirjoittaa.

Olen myös aiemmin kirjoittanut kritiikkiä ja keskustelua keränneen postauksen siitä, kuinka tulla tunnetuksi Ginga-piireissä. En ole tuossa tosin käsitellyt kuinka erottua bloggaajana muista, mutta tämä on muutenkin vähän hankala kysymys, koska ihmiset pitävät erilaisista aiheista ja postauksista. Toiset haluavat lukea erilaisia arvosteluja uusimmista osista ja eri keräilytuotteista, toisia kiinnostavat syvällisemmät mietteet jne. Lähtisin ihan siitä liikkeelle, että kirjoittaa sellaisesta aihealueesta, joka itseä kiinnostaa ja johon uskoo kiinnostuksensa riittävän pitkässä juoksussa. Tai sitten kirjoittaa sekalaista blogia eri aiheista. Tärkeintä on se oma mielenkiinto aiheeseen, mistä kirjoitat. Myös oman persoonan mukaantuominen blogin sisältöön voi auttaa siinä erottumisesta muista blogeista. Muu taitaakin sitten olla lukijoista kiinni.

8. Millaisia Ginga-blogeja pitäisi olla enemmän tai lukisit mielelläsi? Keräilypainotteisia?
- Sanotaan näin, että Maikan Hopeanuoliblogi edustaa kaikkea sitä, mitä toisaalta omaltani blogilta toivoisin (en vain omasta mielestäni ole onnistunut tässä) ja minkälaisia blogeja haluaisin lukea. Mangapokkarit ovat vähän sellainen last season-juttu jo omalla kohdalla, vaikka niitä yhä hyllyyn kerään siitä huolimatta, ja nuo vanhat Shonen Jumpit ja uudemmat Manga Gorakut kiinnostavat paljon enemmän sen harvinaisuutensa takia. Ne ovat myös se kaiken alku, mistä moni Takahashin sarja on aloittanut matkansa Ginga-fanien sydämiin.

Tosin olen ihan tyytyväinen Maikan yksinvaltiuteen tuon aiheen kanssa Ginga-blogeissa, koska tuo harvinaisuus tekee blogin sisällöstä niin houkuttelevan. Luultavasti jos noita lehtiä käsitteleviä blogipostauksia löytyisi muidenkin blogeista samassa määrin mitä uusimman suomijulkaisun arvosteluita, niin uskoisin mielenkiintoni lopahtavan aika nopeasti. Sama pätee myös esimerkiksi Ginga Sanomiin.

9. Millainen on mielestäsi hyvä postaus? Entä huono?
- Hyvässä postauksessa on mietitty seuraavanlaisia asioita: aihe ja sen mahdollinen rajaus, hyvä alustus aiheeseen ensimmäisessä kappaleessa, kielioppi, tekstin muotoilu, kappalejaot ja sen sellaista. Jos kyse on arvostelusta, mielipiteestä tai muusta aiheesta jota kirjoitat omasta näkökulmastasi, muista perustella kantasi. Pelkkä "kiva" ei kerro juuri mitään mielipiteestäsi Weedin kansikuvasta nro. XY.

Jos aihe on laaja kokonaisuus, pura se pienempiin osiin ja käsittele vain yhtä osaa per kappale. Lukijana on häiritsevää lukea tekstiä, jossa aihe pomppii edestakaisin siellä sun täällä. Koita välttää myös kaiken tekstin putkeen kirjoittamista, eli käytä niitä kappalejakoja. Se keventää tekstiä kummasti. Myös kielioppiin kannattaa panostaa, vaikkei se mullakaan ihan äidinkielenopettajan tasoa ole. Jos et osaa, opettele tai pyydä jotain tuttua lukemaan valmis tekstisi ennen julkaisua ja korjaa mahdolliset virheet.

Hyvässä postauksessa kirjoittaja osaa tuoda aiheensa hyvin esiin, sekä antaa myös jotain omaansa tekstiin. Käytä persoonaasi, luovuuttasi ja anna sen näkyä postauksessa: murteet, huumori, fan arttia jne. Kuulostaa alkuun vaikealta, mutta kannattaa vain kirjoittaa paljon sekä lukea paljon muiden tekstejä ja kirjojakin. Sitä kautta olen itse saanut apua kirjoittamisessa kehittymiseen. Kirjoitan yhtä postausta useasti myös monta päivää ja oikoluen sen useampaan otteeseen ennen julkaisua, jolloin pystyn myös korjaamaan virheitä tai huonosti muotoiltuja lauseita.

Huono postaus on mun mielestä edellä mainittujen lisäksi esim. tällainen. Kannattaa myös muistaa, ettei netissä välttämättä kannata esiintyä omalla nimellään (vaikka facebook löytyykin) ja muutenkin välttää omien tietojensa julkaisemista.

10. Mihin olet tyytyväinen blogissasi? Millaisia asioita voisi parantaa/kehittää?
- Pidän blogin ulkoasusta ja rakenteesta sen pehmeiden värien ja melko simppelin rakenteen takia. Itse en ole mobiilinettisurffailija (huh mikä sana!), joten en tiedä kuinka hyvin ulkoasu taipuu kännykällä selailijoille, mutta tietokoneella olen kokenut tämän hyväksi. Tekstikenttä vaikuttaa välillä aika ahtaalta kun on paljon tekstiä, mutta saatan korjailla sitä sitten joskus, jos vaihdan ulkoasua.

Sisällöllisesti parannettavaa varmaan olisi siinä, että saisin tekstistä ja postauksista ylipäätänsä sen näköisiä, että ne houkuttaisivat lukemaan. Sopivat kappalejaot, tekstin muotoilu ja tasaus sekä kuvia voisi useasti olla enemmänkin tekstin seassa. Kilometrin mittaiset tekstipostaukset ovat vähän tylsiä itsellekin lukea, ellei aihe muuten jaksa kiinnostaa.

11. Mitä/millaisia asioita blogiltasi voi odottaa tulevaisuudessa?
- Tällä hetkellä ollaan tällaisessa horrostilassa, joten postauksia ei taida olla ihan heti tulossa kuin liukuhihnalta, mutta yritän silti pitää blogia pystyssä. Uskon enempi yksittäisiin laadukkaisiin postauksiin kuin tusinaan vasemmalla kädellä kirjoitettuja, joten odotan mieluummin aina sopivan aiheen keksimistä.

Yritän kuitenkin jatkaa noita jonkinlaisten sarjaesittelyiden tekoa, kun sellainen mahdollisuus tulee. Sama koskee myös mielipidekirjoituksia ja omia ajatuksia Gingaan liittyen. Fanitaidetta tuskin on tulossa, koska en ole mitenkään taiteellinen ihminen, mutta jos joku sattuu kaipaamaan lisää Ginga-ficcejani, niin muutamia löytyy toisesta blogistani Tarinoita Oun mailta (jonka olen myös ihan tarkoituksella jättänyt mainitsematta missään). Uudet ficcit ovat myös tällä hetkellä jäissä ideoiden puutteen takia.

Japaninkieliset mangat

Omistan tällä hetkellä jo pelkästään 156 kappaletta japaninkielisiä mangoja. Näiden hankkiminen juurtuu pitkälti niihin aikoihin, kun Gingaa ei ollut julkaistuna omalla äidinkielellä. Siitä huolimatta tulen keränneeksi japaninkielisiäkin mangoja, vaikka tilanne on nykyään aivan toinen. 

Gingaa on haluttu suomeksi jo ammoisista ajoista lähtien, mutta vuonna 2006 Hopeanuolelle alettiin tehdä adressiansa kääntämisen toivossa. Kun kääntämisen perään ei oikein kuulunut mitään pienten kuvien puhekuplien kääntäminen yleistyä ja kohtauksia pohdittiin hyvin laaja-alaisesti. Oikeastaan tästä johtuen elettiin hyvin mielenkiintoista aikaa, kun ei ollut mitään valmiita vastauksia siihen miten asiat todellisuudessa olivat. Se lisäsi ihmisten omaa ajattelua ja pohdintaa merkittävästi. Pystyihän tarinaa jo seuraamaan kuvalukemalla, vaikka ne tarkimmat yksityiskohdat eivät välttämättä tulleet esille fanikäännöksissäkään. Mutta rehellisesti sanoen ei näitä suorituksia voinut aliarvioida, meillä oli selkeästi japanin taitajia. En edes pahemmin muista hirveitä asiavirheitä kuin mm. se, miten Weedillä luultiin aikoinaan olevan sisko.

Aluksihan japaninkielisten mangojen saaminenkaan ei ollut yhtä helppoa sillä välittäminen Japanista Suomeen ei käynyt aivan vaivattomasti. Postikulut saattoivat tulla kysymykseen tai suoraan Japanista tilaaminen ei muuten innostanut. Tässä kuitenkin tapahtui käännös parempaan muun muassa Urumin ja FutagoShopin aloitettua toimintansa. Japaninkielisestä mangasta puhuttiin yhtenä mahdollisuutena ja piankos näiden keräily ja omistaminen yleistyi foorumeilla sekä fanien keskuudessa.

Miten yksittäisten ruutujen merkitystä mietittiinkään.

Oma japaninkielisten mangojen keräämiseni astui kuvaan 15.2.2010 Weedin osien 6-12 muodossa. Olin myös itse kovin kiinnostunut näistä mangoista sillä saavutin sen pisteen, ettei Gingapedia enää minulle riittänyt ja pidin skannauksiakin hyvin irrallisina. Halusin nähdä omin silmin tarinankulkua ja olinhan nähnyt mangojen merkityksen keskustelulle, juonitiivistelmille ja olemassa olevalle tiedolle. Luulenpa että oma japaninkielisten mangojen keräämiseni tuli hyvään saumaan ja siihen vaikutti olennaisesti fandomin toiminta ja kokemukset pohdinnasta tms. Näin ollen koen kuvalukemisen yhä miellyttävänä ja kiinnostavana kerta se poikkeaa niin paljon varsinaisesta lukemisesta. Ymmärrän kuvista, nimikanjista, juonitiivistelmistä ja tiedoista suhteellisen paljon, mitkä ovat perustaa omalle kuvalukemiselleni. Jos taas Gingalla ei olisi Suomessa näin hyvää asemaa, tietoja ei voitaisi koota näin helposti (= ei olisi mitään tietoa, käännöksiä jne.) ja fanit elelisivät irrallaan toisistaan pitäisin tilannetta aivan toisena. En todennäköisesti keräilisi japaninkielellä mangaa.

Tässä kohtaa ehkä alkaa herätä kysymystä, miten käy näiden japaninkielisten mangojen jotka ovat jo suomennettu. Oma vastaukseni näihin on hyvin yksinkertainen, ei mitenkään. Näiden suomennettujen lisäksi haluan omistaa myös alkuperäiset mangat. Ne ovat ns. lähempänä Takahashin kädenjälkeä, vaikka selailu voi muuttua ja eroavaisuuksiakin näistä voi tunnetusti etsiä. Voin kuitenkin myöntää, että ajattelen myydä joitain julkaisuja pois ihan vain siksi ettei niissä ole ollut sen kummempia extroja tai olen kyllästynyt koko julkaisuun. Käännöstyö on siis vaikuttanut jollain tapaa siihen että kyllästyn helposti tyhjiin julkaisuihin tai että mietin enemmän julkaisuja sekä niiden hankintaa. Tällä hetkellä Weedistä ja Orionista minulle riittää ekat julkaisut. GNG:stä taas yritän bongata julkaisuja 1, 4 ja 6-7. Muuten yritän täydentää puuttuvia julkaisuja ja hankkia uusia Takahashin sarjoja kuten Akamea.

Fanikäännös Orionista (c) Gingapedia.

Japaninkielisistä mangoista keskusteltaessa esiin nousee kielen lisäksi raha. Mitä järkeä laittaa 15 euroa mangaan, jota ei edes ymmärrä? Syitä voi olla monia, yhdelle se on harrastus ja toiselle keino  tukea Takahashin tuotantoa rahallisesti. Ehkä syiden ymmärtäminen on haastavaa, kun toinen osapuoli näkee moisen vain armottomana rahan tuhlaamisena.

Jos on kuitenkin kiinnostunut japaninkielisiä hankkimaan niin voi yrittää etsiä mangoja käytettyinä ja halvemmalla. Itse olen saanut esimerkiksi puolet Weedeistäni 3-5 eurolla aikanaan ja hinta lieneen 6-8 euroa yksittäisten myyjien hintojen perusteella. Tosin nyt kun mangaa on suomeksi käy näiden myyminen entistä vaikeammaksi, mikä voi näkyä hinnoissa.
Vanhempien julkaisujen mangoista taas saa pulittaa melkein saman verran kuin yleensä ellei jopa enemmän. Tällöin erot eivät välttämättä tunnu edes niin suurilta.
Halusin vain ennemminkin tällä kappaleella osoittaa, että japaninkielisten mangojenkin kanssa on mahdollista tehdä säästöjä, eikä kaikkea tarvitse ostaa uutena ja kalliilla. Käytetyt ja halvemmat kun usein vastaavat kuin uusia.

Vaikka itse keräilen myös japaninkinkielisiä mangoja, ei se tarkoita että näitä täytyisi kerätä. Jollekin voi riittää suomimanga oikein hyvin ja joku voi kerätä niiden lisäksi joitain halumiaan extroja. That's fine. Jokaisella on kuitenkin ne omat tapansa nauttia näistä sarjoista.
Välillä myönnän kaipaavani näitä aikoja, kun Gingaa ei ollut omalla äidinkielellä ja tukeuduttiin niin lujasti puhekupliin, fanikäännöksiin ja toisiin faneihin. Mutta olen suuresti iloinen, että Gingan asema on muuttunut paremmaksi ja mahdollisuuksia on avautunut. Ehkä vain Orionin kohdalla toivoisin, että tilanne olisi vastaava kuin silloin aikoinaan. Mutta hyvinpä on kuitenkin ihmisten kiinnostus mukana Akamen suhteen.
Toisille faneille mangan saaminen omalla kielellään ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, jolloin fanikäännökset ja pohdiskelut ovat edelleen voimassa. Pidän sitä hienona sillä se muistuttaa yhä Suomenkin ajoista, jolloin nämä perinteet eivät ole katoamassa. Ehkä ne eivät katoakaan, vaan ajan saatossa niistä tulee vain erilaisia.

Animen tyylit (GNG)

Ginga Nagareboshi Gin animessa piirtotyyli vaihtelee eri jaksojen välillä. Eniten tätä huomaa, kun seuraa miten sarjan päähahmoa Giniä on piirretty. Sarjalla on ollut eri piirtäjiä mikä voi selittää tyylin vaihtelua ja muuttumista. Kuitenkin loppua kohden Gin alkaa näyttää enemmän ulkonäöllisesti Takahashin tyyliä vastaavalta.

Näistä esimerkeistä 2. ja 6. kuvaavat mielestäni ei niin miellyttäviä piirtotyylejä omalla kohdallani. 6. Giniä tuskin tunnistaa itsekseen ja esimerkiksi arvet ovat häiritsevän isonnäköiset. 4. taas alkaa jo vastata sellaista tyyliä, joka miellyttää. Tyyli on huomattavasti realistisempaa eikä niin pehmeätä. Se myös kuvaa parhaiten hahmoa ulkonäöllisesti että tyylillisesti ja pelkästään jo anatomiasuhteissa on tapahtunut parannusta. Ginin silmät ovat tyylin kannalta sopivan etäisyyden päässä ja pään muoto on suorastaan kaunis siinä missä kokokin, jos vertaamme 2. kuvaan.

Animen tyyli parhaimmillaan:

Todellinen Ohun soturi

Gingassa korostetaan soturuutta kaikin tavoin ja vähitellen se alkaa saada laumalaisten keskuudessa suuremman ihanteen ja mallin, johon tulisi pyrkiä. Monissa hahmoissa on epäilemättä soturille ominaisia piirteitä kuten lojaalisuutta, oikeudenmukaisuutta tai rohkeutta. Mutta kuka hahmoista olisi sellainen, joka täyttäisi kaikkein parhaiten todellisen Ohun soturin piirteet?

Kun ajattelen esimerkiksi Ginga-suvun päähahmoja Rikiä, Giniä tai Weediä on minun hyvin vaikea antaa yhdellekään heistä juuri sitä erottuvinta ja todellisinta julistusta Ohun soturina olemisesta. Sillä enimmäkseen kaikilla kolmella se perustuisi juuri tähän karhukoirana olemiseen ja mahtiin sukuun. Näiden hahmojen tehtävä on jäänyt pitkälti lauman kaitsemiseen ja taisteluun johtamiseen. Luulen oikeastaan, että ihanne soturuudesta on tullut näistä uskomattomista johtajista joita on haluttu lähteä palvelemaan parhaimmalla mahdollisella tavalla etenkin sodan lähestyessä. Itse johtajat taas eivät niinkään ole tuoneet esille esimerkiksi hyvän soturin ominaisuuksia. Sen sijaan oikeudenmukaisuus on ollut soturuutta tärkeämpi seikka.

Sarjaa seuratessani olen huomannut soturuuden ja palvelemisen olleen erään uroksen tärkeimpiä elämäntehtäviä ja pyrkimyksiä. Tämä hahmo on saanut todistettua etenkin tiukan paikan päällä oman uskollisuutensa tehtävää kohtaan laittamalla toiset etusijalle tai valmiudella uhraamaan henkensä.

Benillä on erittäin keskeinen asema Gingassa: hän on ensimmäisen joukkueenjohtaja, joka nauttii Rikin luottamusta mikä ilmenee muiden ryhmien vetämisenä ja pian vastuunkantona koko laumasta. Se jatkuu aina perustarpeiden turvaamisesta koko laumaa koskeviin päätöksiin: kannattaako koko laumaa riskeerata turhan takia vai onko syytä toimia yksin. Joka tapauksessa kaikki Benin päätökset vaikuttavat olennaisesti laumaan, tehtävään ja sen onnistumiseen.
Vielä tässä vaiheessa hahmoon on hyvin vaikea syventyä, sillä Ben on enemmän johtaja kuin oma persoonansa. Mutta näemme silti väläyksiä johtajan hyvistä ominaisuuksista, jotka toteutuvat Benissä itsessäänkin. Miten Ben kohteleekaan alaisiaan tasa-arvoisesti heidän taustojaan katsomatta, mutta samalla säilyttäen tietyn oikeudenmukaisuuden. Lauma ei ole tuottanut kuin yhden hahmon, Hyenan osalta ongelmia johon Ben on antanut mahdollisuuden korjata virheensä sen sijaan että haluaisi tappaa. Tämä jos hyvinkin kertoo hahmon anteeksiantavuudesta ja siitä, että Ben älysi pitää Sniperiä syyllisenä eikä Hyenaa. Myöhemminhän nämä kaksi hahmoa näyttävät tulevan ihan hyvin toimeen ja Ben kohtelee Hyenaa kuin yhtenä alaisenaan aiemmasta eripurasta huolimatta.

Omasta mielestäni Gingan armeijasta löytyy huomattavasti enemmän sotilaita kuin sotureita ja tämä siksi, että ne tarkoittavat minulle käsitteinä ihan eri asioita. Sotilaat mielestäni seuraavat vain yhtenä osana laumaa ja silloinkin johdon vaatimalla tavalla. Soturit taas pääsevät nimenomaan olemaan henkilöitä ja ennen kaikkia yksilöitä, joilla taidot, kyvyt ja luonne korostuvat eri tavalla. Ehkä myös merkittävin erottava tekijä on se, miten soturilla on selvästi oma aate mukana joka sykkii palavasti tehtävälle. Sotilaalla näin ei ole, koska hän ei ole sisäistänyt samalla tavalla laumaan kuulumisen ajatusta. Sotilas on siis epävarmempi omasta tilastaan laumassa ja voi olla ettei hänelle ole vielä taistelemisenkaan yhteydessä valjennut se oma peruste, vakaumus olla laumassa jolloin se on kuin turhaa ja miksei motiivi voi olla vääräkin: pelkkä huviretki.
Vaikka soturi ja sotilas tarkoittavat minulle eri asioita en silti sanoisi kumpaakaan vähempiarvoiseksi tai vähemmän taistelijaksi. Ehkä ongelmana on se, että tietyistä hahmoista tehdään enemmän tai vähemmän sotureita tai sankareita ja toisista ei, jolloin se saa epäilemään hahmojen vakaumuksia. Jos omia aatteita tuotaisiin enemmän esiin olisiko tilanne toinen? Mutta lieneen silti syytä muistaa, että jokaisen osallisuus tehtävään on ollut tärkeä.

Ben erottuu sotureista minusta niin vahvasti, että se karistaa helposti nekin vaihtoehdot joita pitäisin sotureina. Toinen puoli taas koostuu niistä sotureista, joista puhutaan todellisina Ohun sotureina jotka ovat kuolleet tietoisesti suorittaakseen tehtävänsä mm. Akatora ja Benizakura. Kyvykkyys kuoleman kohtaamiseen kuuluu soturuuteen, mutta näen tärkeämmäksi elossa säilymisen vaikka tuollainen teko osoittaa monia eri asioita. Benizakuralla sankarikuolema korosti hänen sisällään olevaa aatetta, kun taas Akatoran kuolema nosti hänet yhdeksi, pois rivisotilaisen joukosta. Kummankaan näistä en kieltäisi olevan todellinen Ohun soturi, vaikka vain Benizakura pääsisi kilpailemaan todellisimmasta soturuudesta sillä mukana olisi paljon muutakin. Tosin Benizakuran rooli jäi minun makuun liian ohueksi.

Takahashi on rakentanut Benistä hyvin ns. vanhanaikaisen hahmon mikä ilmenee mm. käytöstapojen noudattamisena tai vaatimisena, vahvana oikeudenmukaisuutena sekä arvomaailmana ja sielun ja korkeamman voiman muodoissa. Näin ollen Ben on mielestäni Gingassa se, joka toteuttaa ja pääsee kaikista lähimmäksi bushidoa ja sen hyveitä: oikeudenmukaisuutta/velvollisuudentuntoa, rohkeutta, armeliaisuutta, rehelllisyyttä, uskollisuutta ja viisautta mitkä jo itsessään ovat hyvän soturin aineksia.
Ben on aina pyrkinyt laittamaan laumaansa itseään tärkeämmäksi (tai tehtävän itseään tärkemmäksi) mikä näkyy hahmon tekemissä päätöksissä sarjassa. Kun hahmo menettää näkönsä alkaa hän ajatella uutta seuraajaa tilalle, joka on Gin. Itse asiassa tätä hahmoa Ben ei ole koskaan pitänyt uhkana, vaan hän on ollut kiinnostunut Ginin taidoista ja totellut asemastaan huolimatta johtajan pojan käskyjä. Ben jopa pystyy hyväksymään Rikin päätöksen tehdä pojastaan seuraajan eikä kanna siitä mitään kaunaa.

En tiedä mistä se johtuu, että Ben on sarjassa niitä harvinaisia tapauksia joiden epäitsekkyydestä on ollut enemmän suurta hyötyä kuin haittaa mikä voisi normaalisti olla soturissa oikein paha miinus. Ehkä siihen sitten liittyy se ettei Ben ole mennyt mokaamaan, hän ollut täysin varma aikeistaan ja saanut tilanteet kääntymään parhain päin mm. kraaterille mentäessä tai harhautusta järjestäessä. 

Ben on ollut nimeomaan se, joka on pyrkinyt opettamaan muille soturuutta ja esimerkiksi sitä miten tahdonvoima voi jo pelkästään määrittää elossa pysymisen. 

Kun hahmot ovat lähteneet sotaan ovat he toivoneet ystäviensä selviävän loppuun asti. Mielestäni tällainen taistelutoveruus on erittäin tärkeää ja se korostuu konkreettisesti siinä tilanteessa, kun Ben alkaa ulvoa Terryn tehdessä kuolemaa. Siihen kuuluu myös ystävien puolesta kostaminen ja muiston vaaliminen.

Pidän Benin vakavuudesta sillä se tavallaan liittyy siihen soturin ammattimaisuuteen etteivät tunteet voi ohjata tehtävän aikana. Kuitenkin kun Rikiltä tulee tieto siitä ettei hän pääse osallistumaan taisteluun on se juuri sovelias tilaisuus tunteiden ja tehtävän merkityksen ilmaisemiselle. Lisäksi Ben tietää sen ettei hän mene kuolemaan ja hän haluaa pysyä elossa perheensä takia.

Ben on mitä ihanteellisin soturi, jonka maa päällään kantaa. Hänen tekonsa, arvonsa ja kaikki muu puhuu puolestaan, enkä epäile etteikö Ben olisi tehnyt tämän kaiken täysin aidosti ja puhtaasti. Ben onnistui täyttämään tehtävänsä, kaikki sitä edeltävät vaatimukset ja selviämään loppuun asti.

Takahashin haastattelu 07/2011

Yoshihiro Takahashia on haastateltu mm. Japanpopin lehdessä numero 07/2011 Suvi Mäkelän laatiman tekstin ja kuvien pohjalta.

Yoshihiro Takahashi

Hopeanuolen isän haastattelussa

JapanPop pääsi haastattelemaan Traconin kunniavierasta, Hopeanuolen luonutta mangakaa Yoshihiro Takahashia lauantaina 3. syyskuuta. Ennen haastattelua seurasin Takahashin ja hänen mukanaan olevien toimittajien tutustumista Hopeanuoli-näyttelyyn. Ajattelin samalla, miten erityistä ja kenties kummallistakin oli, että pääsin haastattelemaan henkilöä, joka loi lapsuuteni rakkaimman ja tärkeimmän sarjan. Mietin, mitä lapsuuden minäni mahtaisi sanoa tilanteesta. Ennen kuin ehdin pohtia asiaa enempää, lähdimme kohti haastattelutilaa. Tervehdysten jälkeen oli aika aloittaa.

Mitä tahdot välittää lukijoille Hopeanuolen kautta? Mitä haluaisit lukijoiden tuntevan ja ajattelevan luettuaan tarinaa?

- Minun teemojani ovat aina olleet taistelut ja voitto mahtavista kilpailijoista, etenkin hengen altistaminen ystävien vuoksi ja ystävien suojeleminen. Lisäksi haluan välittää moraalia tarinan kautta.

Mitä ajattelet Hopeanuolen suosiosta Suomessa?

- Yllätyin, kun näin paikan päällä kuinka innoissaan kaikki ovat Hopeanuolesta ja kuinka lämminsydämisiä kaikki ovat. Se ilahduttaa minua todella.

Hopeanuoli on shōnen-mangasarja, mutta Suomessa sillä on paljon naispuolisia faneja. Mitä ajattelet tästä?

- Tilanne on samantapainen Japanissa, mutta Japanissa on tosin myös paljon miespuolisia faneja. Monet ovat sanoneet, että heidän äitinsä on ostanut sarjaa ja antanut kirjat lastenkin luettaviksi. Isät tekevät myös samaa. Kun lapsi huomaa Weedin marketin hyllyllä ja pyytää isää ostamaan sen, isä sanoo ostavansa kirjan, koska on lukenut itse Hopeanuolta. Sarjaa on tosiaan rakastettu jo pitkään.

Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?

-  Hopeanuolen jatkosarja Weed loppuu 60. osaan. Sen jälkeen alkaa tarina Weedin lapsista Orionissa. Sitä ilmestyy noin kymmenen osaa. Hopeanuolen tarina jatkuu siis vieläkin.

Mitä suunnitelmia sinulla on tulevaisuutta varten?

-  Täytyy vielä jatkaa sarjan piirtämistä. (Takahashi naurahtaa.)

Mistä pidät mangakan työssä?

- Saan eniten voimaa siitä, kun töistäni pidetään ja ne otetaan vastaan lämpimästi.

Mikä ikäviä puolia mangakan työssä on?

- Uni jää vähiin. Sitä ei voi välttää. Se on kenties ainoa huono puoli. Piirtäminen ei ole ikävää ja tarinan keksiminen on varsin hauskaa. Tämä työ on kutsumukseni.

Mistä Hopeanuolen hahmoista pidät?

- Jos pitää sanoa yksi, se on Benizakura. Pidän myös muista hahmoista, esimerkiksi Timistä, Kain veljeksistä ja Benistä. Pidän monista hahmoista. Mutta jos mainitsen vain yhden, se on kuitenkin Benizakura.

Miksi?

-  Koska hän uhraa itsensä ja kuolee puolustaessaan tovereitaan.

Kiinnyitkö sarjan hahmoihin?

-  Totta kai. Kun mietin tarinaa, asetuin täysin hahmojen asemaan ja muutuin niiksi. Se oli todella voimakas kokemus. Itkin, kun Benizakura kuoli.

Miten ajatus Akakabutosta syntyi?

-  Silloisella toimittajallani oli paljon ystäviä, jotka metsästivät. Eräs heistä metsästi maailmalla ja kuulin häneltä kaikenlaisia tarinoita. Hän kertoi, että viime aikoina Japanin Honshun saarrela oli tavattu erikoisen värisiä karhuja, joita ei pitäisi edes olla. Niiden turkissa oli punaista ja sanottiin, että ne olivat ehkä sekarotuisia. Niin sain idean Akakabutoa varten ja loin valtavan ja raivoisan karhun. Sen nimi on Akakabuto, koska sen päässä on punaista. Kabuto viittaa päähän. (Huom! Akakabuto tarkoittaa suomeksi punakypärää.)

Mitä pidät karhuista?

- Piirrän karhut todella pahoiksi, mutta eivät ne oikeasti niin pahoja ole. Pistin karhut vihollisen rooliin vain nostattaakseni koirien vimmaa. En inhoa karhuja.

Mikä hahmo oli vaikein piirtää?

- Mitään hahmoa ei ollut kovin vaikea piirtää. Hankalin hahmo on Weed. Orionissa hankalin on Kamakiri. Sillä on niin paljon karvoja. Siinä on kova työ.

Mikä Hopeanuolen teema on?

-  Moraali ja ystävyys.

Hopeanuolen jälkeen olet piirtänyt Weediä. Voisitko kertoa sarjan taustoista?

- Hopeanuoli ilmestyi noin 25 vuotta sitten sarjana kolmen vuoden välein. Kolmen vuoden jälkeen se loppui. No, tämä on ajalta ennen kuin Hopeanuoli alkoi, mutta itse asiassa tarina kertoi koirien kokoamisesta yhteen, ystävien kokoamisesta. Alun perin ei ollut puhetta taisteluista karhuja vastaan. Lopulta mietin, voisiko tarina tosiaan päättyä niin, että laumoittain koiria on kokoontunut yhteen ja syöksyy karhujen kimppuun. Kustantajani otti puheeksi ajatuksen taistelusta karhua vastaan. Tarinassa karhut eivät voita koiria. Mutta en ollut vielä ajatellut juonta niin pitkälle. Niinpä minäkin olin huolissani karhujen kohtaamisesta, mutta lopulta se oli hyvä juttu. Tarinan piirtäminen sujui omalla painollaan.

Onko sinulla koiria? Jos on, niin millaisia?

- Minulla on labradorinnoutaja. Niistä tulee usein opaskoiria. Minulla oli kolme labradorinnoutajaa, mutta annoin yhden pois ja yksi, joka oli toisten äiti, kuoli hiljattain. Minulla on siis nyt vain yksi koira.

Mistä eläimistä pidät koirien lisäksi?

- Pidän myös kissoista. Minulla on ollutkin kissoja. Pidän kaikista elollisista olennoita. Lehmät ovat ehkä ainoita, joista en pidä, koska minun piti hoitaa niitä lapsena. Naudanliha kyllä maistuu minulle. (Takahashi naurahtaa.)

Luetko itse mangaa? Jos luet, niin millaista mangaa?

- En ole lukenut sitä viime aikoina. Väsyin lukemaan mangaa noin 40-vuotiaana. Mitähän olisin lukenut? Hiroshi Hiratan Satsuma Gishidenin. Se kertoo samuraista. Sitä luin innolla ja olin täysin sen pauloissa.

Ketä mangakaa kunnioitat?

-  Luonnollisesti minua innoittanutta Hiroshi Motomiyaa.

Mitä teet vapaa-ajallasi? Mitä harrastat ja mistä olet kiinnostunut?

- Nuorena olin kiinnostunut klassikkoautoista. Nyt pelaan innokkaasti golfia. Enkö olekin aika ruskettunut? (Takahashi nostaa hihansa ja näyttää käsivarttaan.)

Mitä mieleesi tulee sanasta Suomi?

-  Muumi ja joulupukki.

Mistä muumihahmosta pidät eniten?

-  Hm, ehkä Muumipeikosta ja myös Nuuskamuikkusesta.

Millaisesta musiikista pidät?

-  Sho Hamadan ja Tsuyoshi Nakabuchin musiikista. Pidin myös Olivia Newton Johnista.

Mistä ruoista pidät?

- Tomaateista, vihanneksista, banaaneista, vesimelooneista ja yleensä hedelmistä. Mitä lihaan tulee, pidän naudanlihasta ja lampaanlihasta.

Mistä ruoista et pidä?

-  Hanhenmaksasta. (Takahashi naurahtaa.)

Lähettäisitkö viestin JapanPopin lukijoille?

- Olen todella iloinen, että pidätte niin kovasti Japanin kulttuurista. Japanissa pitäisi myös oppia tuntemaan Suomea paremmin. Suomi on todella kaunis ja hyvä maa. Pidän Suomesta todella paljon.

Kiitin leppoisaa ja rennonoloista Takahashia haastattelusta. Lähtiessäni huoneesta tuntui jotenkin kuin ympyrä olisi sulkeutunut, ja tiesin samassa lapsuuden minäni reaktion - se oli ilo.

Kierrätetyt kohtaukset

GNG:n animesta löytyy lukuisia kohtauksia, joissa on kierrätetty samoja kalvoja. Eli tämä tarkoittaa sitä, että samaa piirroskuvaa on voitu hyödyntää jossain muualla kohtaa sarjaa esimerkiksi nyt tällä kertaa vain erilaisen taustan kera. Kesääni kuului Hopeanuolen katsominen uudelleen, jolloin napsin lukuisia samoja ja toistuvia piirroskuvia. Tein sitä kuitenkin sillä perusteella, etten napsinut parin minuutin välin toistuvia kuvia ja kaikenlaisia pällistelyjä en edes ottanut mukaan.

Esimerkkitapauksia

Kohtaus löytyy1. ja 20. jaksosta.

Kohtaus löytyy 3. ja 7. jaksosta

Kohtaus löytyy 4. ja 10. jaksosta

Kohtaus löytyy jaksoista 5, 9 ja 15

Kohtaus löytyy 5. ja 20. jaksosta

Kohtaus löytyy 5. ja 20. jaksosta

Kohtaus löytyy 3. ja 7. jaksosta

Kohtaus löytyy 3. ja 7. jaksosta

Kohtaus löytyy 7. ja 10. jaksosta

Kohtaus löytyy 8. ja 13. jaksosta

Kohtaus löytyy 9. ja 13. jaksosta

Kohtaus löytyy jaksoista 9, 15 ja 18

Kohtaus löytyy 9. ja 13. jaksosta

Kohtaus löytyy 9. ja 20. jaksosta

Kohtaus löytyy 9. ja 20. jaksosta

Kohtaus löytyy 9. ja 12. jaksosta

Kohtaus löytyy 9. ja 20. jaksosta

Kohtaus löytyy jaksoista 12,13 ja 20

Kohtaus löytyy 5. ja 13. jaksosta

Kohtaus löytyy 8. ja 13. jaksosta

Kohtaus löytyy 13. ja 18. jaksosta

Kohtaus löytyy jaksoista 12, 13 ja 18

Kohtaus löytyy 16. ja 20. jaksosta

Kohtaus löytyy 12. ja 20. jaksosta

Kohtaus löytyy 9. ja 20. jaksosta

Kohtaus löytyy jaksoista 18-20

Kohtaus löytyy jaksoista 5, 9 ja 18

Toistuvammin (muokatut taustat tms)

Jotain erikoisempaa